Hyvä tuuli puhaltaa Suomen viennissä ja teollisuudessa – varsinkin vienti Kiinaan vetää poikkeuksellisen kovaa
Suomen vientiteollisuudesta kuuluu hyviä viestejä monelta saralta. Keskuskauppakamarin tilastojen mukaan kolmansiin maihin viennissä tarvittavien alkuperätodistusten kysyntä kasvoi maaliskuussa 11 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Teollisuuden uudet tilaukset taas kasvoivat helmikuussa 18,9 prosenttia vuodentakaisesta, kertoo Tilastokeskus. Tilaukset kasvoivat kaikilla teollisuuden alatoimialoilla mutta eniten paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa, jossa kasvua tuli 22,4 prosenttia. Tilaustilastoissa on kuitenkin paljon heilahtelua, sillä suuretkin tilaukset kohdistetaan tilastoitavalle kuukaudelle sellaisinaan.
Kausitasoitettu teollisuustuotanto taas kasvoi helmikuussa 3,4 prosenttia tammikuuhun verrattuna. Sen kasvua tapahtui kaikilla päätoimialoilla, joista suurinta se oli kaivostoiminnassa ja louhinnassa (4,8 prosenttia) sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa (4,2 prosenttia).
Keskuskauppakamarin tilastoissa käänne on merkittävä, koska vielä viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vienti laski 7 prosenttia edelliseen neljännekseen nähden, ja tammikuussakin vientiasiakirjoja kaivattiin 18 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
– Moni vientifirma sanoo, että pelättiin pahempaa, mutta yllättävän hyvin on pystytty pitämään pyörät pyörimässä ja saatu uusia kauppoja aikaiseksi. Rokotukset on saatu käyntiin ja Kiinan ja Yhdysvaltojen markkinat rupeavat suuntaamaan kohti normaalia, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori STT:lle.
Erittäin voimakkaassa kasvussa on varsinkin vienti Kiinaan: siihen liittyviä alkuperätodistuksia tarvittiin Keskuskauppakamarilta maaliskuussa yli 1 300, mikä on peräti 70 prosenttia enemmän kuin helmikuussa, jossa jäätiin selvästi alle 800:n.
Vuoren mukaan vienti Kiinaan on kasvussa kahdesta syystä: yhtäältä Kiina on saanut koronaviruksen kuriin ja markkinatilanteensa normalisoitumaan, jolloin tuotantoa ja taloutta on saatu käyntiin, joten siellä on kysyntää. Toisaalta hän arvelee, että Kiinaan viedään nyt tuotteita, jotka normaalisti olisi viety muille markkinoille, mutta joita ei koronatilanteen vuoksi nyt pystytä siellä hyödyntämään.
– Kun Kiinan markkina vetää, sinne viedään tuotteita, ja kun joku muu markkina seisoo, sinne ei viedä tuotteita, Vuori selventää.
Vaikka joillakin toimialoilla on toisia vaikeampaa, Vuoren mukaan yleisesti viennin suurimmat haasteet ovat nyt logistiikassa, kun esimerkiksi konttien saaminen on vaikeaa. Hän kuitenkin uskoo sen tasoittuvan syksyä kohti.
Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist kommentoi kirjoituksessaan, että Tilastokeskuksen uudet luvut ovat tervetulleita ja luovat uskoa siihen, että myös Suomessa teollisuuden suhdanteet jatkavat paranemistaan maailmantalouden imussa.
– Monessa muussa maassa teollisuustoimialojen nousukiito on jatkunut koko talven, ja pelkona on ollut Suomen jääminen laiturille elpymisjunan jo lähdettyä, hän kirjoittaa.
Hänen mukaansa näyttää siltä, että Suomi on välttynyt vientiteollisuuden laajalta kriisiltä, jota alkusyksystä pelättiin. Muilla toimialoilla ongelmia kuitenkin on.
– Juuri nyt kuilu koronatilanteesta kärsivien palvelutoimialojen ja toisaalta kuopasta jo nousseiden teollisuuden toimialojen välillä on jokseenkin ammottava.