Honkonen vaatii vakavaa keskustelua tulevasta: "Kärjessä oltava työpaikkojen luominen, eriarvoisuuden torjunta ja aluepolitiikka"
Keskustan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Petri Honkosen mukaan Suomessa tulisi pian aloittaa parlamentaarinen ja laajempikin keskustelu korona-ajan jälkeisestä politiikasta.
– Pian tulossa oleva, tästä kurimuksesta poispääsemistä edesauttava rokote yksin jo on peruste tällaisen keskustelun aloittamiselle, hän sanoo.
Toisena perusteena Honkosen mukaan on se, että edessä on useamman vaalikauden mittainen projekti.
– Hallitusvalta voi vaihtua, niin kuin kansanvaltaan kuuluu. Olisi kuitenkin Suomen kannalta tärkeää, että edes isoimmista asioista pystyttäisiin saamaan aikaan yhteinen näkemys puolueiden ja muiden yhteiskunnan toimijoiden kesken.
Suomalaisessa poliittisessa ja yhteiskuntaelämässä pääministeri on Honkosen mielestä luontevin ”operaattori” vakavahenkisen kansallisen keskustelun aloittamisessa.
– Keskusta on osaltaan valmis tulevaisuuden linjaamiseen vaikka heti, kuten puheenjohtaja Annika Saarikko on jo aiemmin todennut,
Honkosen mukaan korona-ajan jälkeen isoimpia asioita ovat talous- ja työllisyyspolitiikka, hyvinvointi- ja koulutuspolitiikka sekä aluepolitiikka. Ne myös liittyvät toisiinsa.
– Talous- ja työllisyyspolitiikassa kysymysten kysymys on, miten Suomeen saadaan lisää työpaikkoja. Tässä asiassa pitää nyt päästä pois luokkasotamaisesta vastakkainasettelusta ja ymmärtää, mitä kello on lyönyt. Työnantajat, työntekijät ja suomalaiset ylipäätään ovat samalla puolella. Jos tätä ei ymmärretä, kansainvälisessä kilpailussa työpaikat menevät muualle, Honkonen linjaa.
Keskustan näkemys hänen mukaansa on, että työpaikat ovat myös isoin osa ratkaisua velkaantumiseen, johon on nyt läpi läntisen maailman ajauduttu.
– Jotta tästä noustaan ja talous aikanaan saadaan tasapainoon, Suomen työllisyyttä pitää saada ylös. Se on raatorehellinen tosiasia, jota kukaan tässä maassa ei pääse pakoon.
Honkonen korostaa, että hyvinvointi- ja koulutuspolitiikassa tärkeintä on, että kaikki pidetään mukana.
– Korona-ajan vakavimpia seurauksia on, että heikompiosaisilla menee entistä heikommin. Lapsiperhe- ja ikäihmisten köyhyys sekä nuorten syrjäytyminen ovat ongelmista polttavimpia, mutta laajemmankin osattomuuden vaara vaanii. Pommi tikittää esimerkiksi mielenterveyspuolella.
Honkonen painottaa, ettei yhteiskunnan eheys pysy itsestään, vaan siitä pitää huolehtia ennen muuta poliittisin päätöksin.
– Soten toteuttaminen on tässä kaikessa iso osa ratkaisua. Ollaanko sen valmiiksi saamiseen yli kymmenen vuoden veivaamisen jälkeen sitouduttu – myös oppositiossa? Ennen muuta kokoomus on tässä perimmäisten kysymysten edessä ja suomalaisilla on oikeus saada heiltä myös vastauksia.
Aluepolitiikka on korona-ajan jälkeisessä Suomessa palautettava yhteistuumin politiikan ykkösasiaksi, Honkonen näkee.
– Jos joku asia tässä sumun keskellä on selvää, se on, että yhteiskuntaa keskittävä politiikka on lopullisesti tullut tiensä päähän. Tässäkin kokoomuksella keskittäjien keskittäjänä on eniten itsetutkisteltavaa, mutta myös Jussi Halla-ahon perussuomalaisilla. Keskustan mielestä linjana pitää olla hajauttaminen. Hajautetummin toimiva yhteiskunta on iskunkestävämpi kohtaamaan myös tulevat ”mustat joutsenet”.