Harmaa talous on taksialan suurin huolenaihe, johon hallituksen toivotaan puuttuvan
Tänään on kulunut vuosi taksialan lainsäädännön vapauttamisesta, jonka myötä Suomeen tuli Euroopan vapaamielisimpiin kuuluva taksilaki. Se avasi ovet myös Uberin ja Boltin (entinen Taxify) kaltaisten palvelujen paluulle Suomeen. Uusi taksilaki muun muassa vapautti taksien hinnoittelun ja kilpailun.
Taksilain vapautus on kuitenkin tuonut mukanaan lieveilmiöitä, joista pahimpana pidetään lisääntynyttä harmaata taloutta. Hallituksen toivotaan puuttuvan siihen.
– Harmaa talous on mielestäni se kaikkein vaarallisin (epäkohta). Me saadaan päivittäin palautetta siitä, että asiakas menee autoon, jossa hinnat ovat yllätyksellisiä. Ei käy kortit, ja jos saa kuitin, se on ruutupaperille käsin kirjoitettu. Tätähän tämä järjestelmä ei kestä, sanoo taksinvälitysyhtiö Lähitaksin toimitusjohtaja Juha Pentikäinen.
Lähitaksin kuljettajien kohdalla ongelmia ei Pentikäisen mukaan ole, mutta yhtiö saa yhteydenottoja myös muiden taksien asiakkailta.
– Kyllä me tiedetään, että se käteinen päätyy johonkin muualle kuin verottajan tietoon. Mielenkiintoista olisi saada tietää, miten laajaa se on, hän jatkaa.
Taksialan ongelmiin puuttuminen on kirjattu hallitusohjelmaan, jossa luvataan tehdä tarvittavat korjaukset toiminnan turvallisuuden ja harmaan talouden torjunnan suhteen. Myös hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja taksien saatavuutta halutaan kehittää.
Alan etujärjestö Suomen Taksiliitto näkee taksamittarin tärkeimpänä työkaluna harmaan talouden torjunnassa.
– Nythän se on niin, että täytyy olla taksamittari tai vastaava laite, jos matkan hinta perustuu matkan tai ajan mittaamiseen. Meidän mielestä se (taksamittari) pitää olla aina. Oleellista on, että se kerää, rekisteröi ja tallentaa ne tiedot, mitä autolla tehdään, kertoo STT:lle Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen.
Taksamittari haluttaisiin näin ollen esimerkiksi myös pääkaupunkiseudulla toimivien, älypuhelinsovelluksella tilattavien Uber- ja Bolt-kuljettajien autoihin.
– Taksamittarin olemassaolo autossa ei missään nimessä estä yhdenkään tilausvälitysjärjestelmän toimintaa. Taksamittari on ainoastaan auton tapahtumia rekisteröivä laite, sanoo Pentikäinen.
Taksamittarin hankinta ei Pentikäisen mukaan ole taksiyrittäjälle kohtuuttoman kallis hankinta auton muihin kustannuksiin suhteutettuna.
– Nyt täytyy muistaa, että taksamittaria ei pidä nähdä sinä valotauluna, joka nähdään, kun istutaan taksin kyydissä. Sitäkään ei tarvita – tarvitaan se laatikko, joka kerää ne auton tiedot, sanoo Koskinen.
– Vähän kuin lentokoneen musta laatikko, lisää Pentikäinen.
Taksiliiton mukaan harmaan talouden ja turvallisuuden ohella hallituksen tulisi parantaa taksien saatavuutta maaseuduilla. Harvaan asutuilla alueilla saatavuutta hankaloittaa kilpailulainsäädäntö.
– Tällä hetkellä kilpailulainsäädäntö estää sen, että jos kylässä on vaikka viisi taksia, he eivät voi sopia siitä, että Matti ajaa maanantaina, Teppo tiistaina ja Seppo keskiviikkona. Yrittäjät eivät voi keskenään jakaa markkinoita. Tai siihen on olemassa pelisääntöjä, mutta laki on siinä mielessä epätarkka, ettei me uskalleta lähteä siihen, koska seuraavaksi sanotaan, että te olette tehneet kartellin, Koskinen kertoo.
Vuosi sitten voimaan tullut taksilaki on heikentänyt asiakkaiden luottamusta taksipalveluihin, käy ilmi Taksiliiton teettämästä kyselystä. Yli puolet vastanneista suhtautui kielteisesti nykyiseen taksilakiin.
– Kuluttajat eivät ole tyytyväisiä tilanteeseen. Tutkimuksessa ilmeni, että 53 prosenttia suomalaisista pitää tätä lakimuutosta huonona. Kyllähän se on signaali siitä, että korjattavaa on, ja toivottavasti siihen ryhdytään, kertoo Taksiliiton Koskinen.
Vain pieni määrä vastaajia kertoi lisänneensä taksin käyttöä, kun taas yli viidennes vastaajista vähensi taksilla ajoa. Kolmannes vastaajista koki myös taksien saatavuuden heikentyneen.
Taksiliiton mukaan alle 35-vuotiaat ja paljon taksia käyttävät uskoivat taksinkäyttönsä lisääntyvän heti lainmuutoksen jälkeen.
– Oletus, että taksinkäyttö lisääntyisi, oli väärä, sanoo Koskinen.
Value Clinicin tekemään kyselyyn vastasi noin tuhat taksia käyttävää ihmistä. Kysely tehtiin noin yhdeksän kuukautta lain voimaantulon jälkeen.
Tuoreen tutkimuksen harvoja valopilkkuja on se, että viikoittain taksia käyttävistä vastaajista huomattava osa (21 prosenttia) koki palveluiden laadun parantuneen. Taksilain nyrpeässä vastaanotossa onkin Taksiliiton mukaan kyse myös mielikuvista.
– Suomalainen taksipalvelu on maailman mittakaavassa hyvää. Ne, jotka palvelua paljon käyttävät, huomaavat sen. Luottamuspula perustuu mielestäni enemmän mielikuviin kuin todelliseen tilanteeseen. Kun julkisuudessa puhutaan epäselvästä hinnoittelusta tai turvallisuuden puutteista, niin harvoin taksia käyttävä ihminen luo sen mielikuvan tämän mukaan, Koskinen kertoo.