Hallitusohjelman kirjauksilla ei pitäisi käydä kauppaa, jyrähtää punamullan puolesta liputtava Esko Kiviranta

Kun ex-pääministeri Antti Rinne (sd.) viime kesänä kasasi hallitustaan optimismin vallitessa, moni pitkäaikainen unelma sai siunauksensa.

Ei ole salaisuus, että kaikilla puolueilla on hallitusohjelmassa lempikirjauksensa, joista tinkiminen tekisi kipeää.

Nyt koronakriisin laukaiseman talousromahduksen keskellä moni olisi silti valmis viskaamaan valtion menoja kasvattavia hankkeita yli laidan.

Tähän kovaäänisten kuoroon ei kuitenkaan kuulu keskustan talous- ja verospesialisti Esko Kiviranta.

– En oikein lämpene kaupankäynnille hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista. Ei liene tarpeen kauheasti kiirehtiä sinänsä hyvän ohjelman kriittistä tarkastelua, varsinaissuomalainen kansanedustaja aprikoi.

Vuodesta 2003 Arkadianmäellä vaikuttanut edustaja kehottaa kokemuksen syvällä rintaäänellä kaikkia osapuolia välttämään ylimääräistä yksityiskohdista kinaamista.

Edes opetusministeri Li Anderssonin (vas.) vaalimaa oppivelvollisuuden pidentämistä Kiviranta ei torppaisi suoralta kädeltä, vaikka hanke on jo joutunut monen muun keskustalaisen hampaisiin.

– Tämän mittaluokan poliittiseen kysymykseen en lähde kajoamaan. Mutta sen voin sanoa, että pitkällä aikajänteellä kyse on ihan perustellusta tavoitteesta.

Vihreitäkin Kiviranta ymmärtää. Yhteinen sävel löytyy niin kivihiilen energiakäytön alasajosta kuin kiertotalouden vauhdittamisestakin.

Esimerkiksi biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena olisi perusteltua lisätä.

Ehkä perussuomalaisista tulee pysyvä oppositiopuolue.

Kivirannasta punamultayhteistyö on keskustalle paras vaihtoehto ”niin kauan kuin perussuomalaiset ovat jollakin tavalla voimissaan”.

Toimivat enemmistöhallituspohjat ovat nimittäin vähissä.

– En vieläkään ymmärrä perussuomalaisten menestystä viime vaaleissa, sillä heillä ei ole ollut mitään rakentavia ajatuksia. Mutta eiköhän sillekin loppu tule…

Keskustalainen ei usko, että perussuomalaisten hajanainen ryhmä kestäisi hallitusarjen koettelemuksia pidemmän päälle.

– Ehkä perussuomalaisista tulee pysyvä oppositiopuolue, Kiviranta pohtii.

Viime eduskuntavaaleissa kuonoonsa saanut keskusta oli jo hetken aikaa luikkimassa korvat luimussa oppositioon.

Silti hallitusovi aukesi, kun kokoomus pelasi itsensä ulos neuvotteluista liian kovilla vaatimuksillaan, eikä Rinne katsonut perussuomalaisten olevan riittävän salonkikelpoisia.

– Keskustalta oli hyvä päätös lähteä hallitukseen. Kritiikistä huolimatta aina kannattaa vaikuttaa, kun vain voi. Olisi ollut todella ongelmallista istua oppositiossa silloin, kun väännetään esimerkiksi EU:n uudesta monivuotisesta budjetista.

Suomen taloutta jäytävä koronaepidemia on pitänyt valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajan kiireisenä.

Tällä näköalapaikalla Kiviranta on toiminut sen jälkeen, kun pitkän linjan keskustapoliitikko Antti Rantakangas menehtyi kollegoidensa järkytykseksi tapaturmaisesti viime vuoden marraskuussa.

Kiviranta näkee, että Suomi sukelsi koronakriisiin paremmin eväin kuin moni muu maa – kiitos ex-pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla noudatetun tarkan euron talouspolitiikan.

Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen painettiin alle 60 prosentin, vaikka repivä vaalikausi kylvi kaunaa puolin ja toisin.

– Vaikka julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousisi kriisin myötä 70 prosenttiin tai jopa suuremmaksi, se ei sinänsä ole ongelma lyhyellä tähtäimellä. Kun korko on nolla tai negatiivinen, velalla ei ole suoria budjettivaikutuksia, Kiviranta rauhoittelee.

Valtiovarainministeriö onkin ennustanut, että velka saattaa paisua liki 80 prosenttiin vuonna 2024.

Koronaepidemian hillitsemiseksi määrätyt sulkutoimet painavat Suomen bruttokansantuotetta raskaasti tänä vuonna.

Toukokuun alussa talousviisaana tunnettu Sipilä povasi Suomenmaan haastattelussa kaksinumeroista tiputusta. Valtiovarainministeriö puolestaan arvioi talouden supistuvan 5,5 prosenttia.

Kiviranta ei halua lyödä pöytään omaa lukuaan, mutta uskoo ministeriön ennusteen olevan alakanttiin.

– Teollisuus ja rakentaminen ovat toistaiseksi selvinneet vähemmällä kuin palvelualat. Niin kauan kuin vientiteollisuutemme pyörii, asiat ovat kohtalaisesti, Kiviranta näkee.

Palvelusektorin tikittävä työttömyyspommi kuitenkin aiheuttaa harmaita hiuksia.

Kivirannalla on huojentava viesti nuorille, jotka pelkäävät, että uusi ”menetetty vuosikymmen” jää niittämään Suomeen satoaan – kuten kävi finanssikriisin jälkeen.

– En osaa vielä näillä tiedoilla olla kovin pessimistinen tulevaisuuden suhteen. Pitää muistaa, että tämä on ennakoimaton shokki, joka ei johdu huonosta talouspolitiikasta. Tuskin tilanne on aivan mahdoton nuorillekaan, sillä he pääsevät töihin vanhempien ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle.

Lopulta kaikki on kuitenkin kiinni siitä, milloin koronavirus saadaan lopullisesti aisoihin.

Kiviranta muistuttaa, että epidemian alussa sulkutoimien ajateltiin kestävän kolmisen kuukautta.

– Valitettavasti tilanne on muuttunut niin, ettemme yhtään tiedä, kuinka kauan virus vielä jyllää. Lisäksi on mahdollista, että se puhkeaa uudestaan.

Tähän mennessä valtiovalta on taistellut parhaansa mukaan kriisin aiheuttamien taloudellisten vahinkojen minimoimiseksi.

Seuraavaksi on harjoitettava kysyntää tukevaa finanssipolitiikkaa, kun rajoitustoimia aletaan vähitellen purkaa.

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtamien talousviisaiden raportissa sopivaksi elvytyksen kooksi arvioitiin pari prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Elvytyksen pitää olla paljon valikoivampaa kuin tähänastiset tukipaketit ovat olleet

Kiviranta arvioi, että elvytyksestä tulee ajankohtaista syksyllä, kun suunnitellaan ensi vuoden budjetin askelmerkkejä.

– Elvytyksen pitää olla paljon valikoivampaa kuin tähänastiset tukipaketit ovat olleet. Lisäksi päättäjillä pitää olla jokin käsitys siitä, milloin kriisi on helpottamassa. Ennen sitä on turha kovin paljoa elvyttää, talousspesialisti huomauttaa.

Hän varoittaa, että menojen leikkaukset ja veronkiristykset heikentävät työllisyyttä ja kulutusta.

– Olen sitä mieltä, ettei leikkauksiin tai verotuksen tiukentamisiin pitäisi missään nimessä kiirehtiä tässä tilanteessa.

Talous on Kivirannan mukaan pidettävä vauhdissa silläkin uhalla, että ikävät taloustoimet lykkääntyvät seuraavien vaalien alle tai jopa uuden hallituksen kontolle.

Kukaan ei pidä talouskurista, keskustan huippuvuodet ja pohjakosketukset nähnyt kansanedustaja myöntää.

Silti Kiviranta ei aivan ymmärrä, miksi puolueen kannatus tuli viime kaudella rymisten alas.

Gallupit kertovat, ettei menetetty luottamus ole vieläkään palautunut.

– Ilmeisesti työttömyysturvan aktiivimalli koettiin erityisen pahaksi pohjoisessa. Ehkä sitä pidettiin eräänlaisena simputuksena.

Uskoisin, että olisi ay-liikkeenkin tavoite, että mahdollisimman moni olisi töissä.

Aktiivimalli lienee kuitenkin pientä verrattuna niihin toimiin, joihin päättäjät joutuvat turvautumaan koronajytinän vaimennuttua.

Vaikka etenkin vasemmistopuolueet kuittaisivat ”koronakorvauksia” mieluusti verotuksen keinoin, Kiviranta haluaisi järjestää yhteiskuntaa hieman toisin.

– Nyt olisi hyvä aika tehdä rakenteellisia uudistuksia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ikiuudistus (sote) toisi ihan aidosti säästöjä ilman palveluiden karsimista.

Toinen jättihanke eli sosiaaliturvan uudistus (sotu) on nyt parlamentaarisen komitean valmistelussa.

– Jos sotu-uudistuksessa ei edetä tällä hallituspohjalla, niin ei varmaan millään.

Lisäksi Kiviranta virittäisi työttömyysturvaa niin, että se kannustaisi nykyistä paremmin hakeutumaan sorvin ääreen.

– Uskoisin, että olisi ay-liikkeenkin tavoite, että mahdollisimman moni olisi töissä. Näistä asioista pitäisi ehdottomasti voida keskustella tällä hallituspohjalla, Kiviranta esittää toiveikkaasti.