Hallitus sai kovaa runtua koulutuskorvauksen poistosta – keskustan Oinas-Panuma sai kehut SAK-konkariltakin
Oppositiolta ei löytynyt ymmärrystä koulutuskorvauksen poistolle asian palautekeskustelussa eduskunnan tiistain istunnossa.
Keskustan Olga Oinas-Panuma piti esitystä mainiona esimerkkinä siitä, millaisia arvovalintoja Orpon hallitus tekee.
– Tämä on säästölaki koulutuksesta, tämä on säästölaki hyvinvointialueille ja kunnille. Ensin lähti aikuiskoulutustuki, tuli ammattikoululeikkaukset, sitten lähti koulutusvähennys, ja nyt lähtee tämä.
Keskustaedustaja ihmetteli hallituksen asennetta asiassa.
– Kyllä minua hämmästyttää, mikä tälle hallitukselle siinä uudelleenkouluttautumisessa on niin kertakaikkisen vastenmielistä, että sitä pitää koko aika sorkkia ja ronkkia ja vähentää, hän paahtoi.
Oinas-Panuman mukaan kyse on suorasta leikkauksesta kunnille ja hyvinvointialueille eli käytännössä esimerkiksi opettajien, sairaanhoitajien, lähihoitajien, palomiesten uudelleen- ja täydennyskouluttautumiseen.
– Ja on täysin huruilua väittää, että tämä laki ei muuttaisi tai vähentäisi tätä kouluttautumista. Se tulee vähentämään sitä, ja se meille on myös asiantuntijalausunnoissa sanottu.
Oinas-Panuma huomautti, että esimerkiksi teknologia lisääntyy jatkuvasti.
– Se vaatii jatkuvasti uutta täydennyskouluttautumista ja osaamisen lisäämistä, mutta sitä tämä hallitus ei halua helpottaa.
Oinas-Panuman mukaan esitys kohdistuu aikuiskoulutustuen tavoin naisvaltaisille aloille. Se on hänen mukaansa surullista, koska kyse on jälleen leikkauksesta samoille ammattiryhmille.
– Tätä esitystähän vastustivat muun muassa kunnat, hyvinvointialueet, monet järjestöt, ammattiyhdistysliike.
Keskustaedustaja näki, että säästöllä on surkeat vaikutukset tulevaisuuteen.
– Tästä ei ole mitään iloa, hän valitteli.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) totesi, että koulutuskorvausta on käytetty pitkälti sellaiseen koulutukseen, joka olisi muutenkin toteutettu. Siksi kyseessä on hänen mukaansa perusteltu julkisen sektorin säästötoimi.
Satosen mukaan koulutuskorvauksen lakkauttaminen ei myöskään muuta esimerkiksi hyvinvointialueiden velvollisuutta seurata ja huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta.
– Eli siis nämä lakisääteiset täydennyskoulutukset tulee toteuttaa.
Keskustan Vesa Kallio arvioi, että hallituksen säästölinja tulee näkymään osaamisvajeen nopeana kasvuna työpaikoilla.
– Asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin yksimielisesti, että koulutuskorvauksen poisto tulee heikentämään työnantajien järjestämää koulutusta.
Kallion mukaan koulutuskorvauksen 12 miljoonan poistolla tulee olemaan heikentävät vaikutukset työnantajien järjestämiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin, joita tarvitaan esimerkiksi sote-alalla terveysteknologian lisääntyvän käytön myötä.
Entinen SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi olleensa aikanaan sopimassa koulutuskorvauksesta raamisopimuksessa.
– Ajatus oli koko ajan siellä, että suunnitelmallista koulutusta työpaikoilla tuetaan ja ajetaan semmoista pitkäjänteisyyttä näillä toimilla. Siihen tässä on tähdätty.
Lyly sanoi olevansa samaa mieltä hallituksen esityksen seuraamuksista kuin Oinas-Panuma, joka demariedustajan mielestä toi tilanteen esiin hyvin. Työmarkkinakonkari oli hyvillään siitäkin, että koko oppositio on asiassa yhtenäinen.
– Me kaikki — keskusta ja sosiaalidemokraatit ja vihreät ja vasemmistoliitto — ollaan tätä mieltä, että nyt tehdään väärää politiikkaa, Lyly totesi.