Hallitus neuvottelee akuuttien koronatoimien lisärahoista – "menojen taso hieman vajaa miljardi"
Hallitus käy Säätytalolla neuvotteluja seitsemännestä lisätalousarviosta, jolla pyritään ennen muuta vastaamaan akuutteihin koronamenoihin.
Lisäbudjetti kasvattaisi lainanottoa valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaan 1,13 miljardia euroa.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan menojen taso on hänen esityksessään hieman vajaa miljardi. Hän kommentoi neuvotteluita ennen niiden alkua toimittajille.
Suurimpia ratkaistavia asioita ovat Vanhasen mukaan yritysten kustannustuen taso ja se, miten paljon lisää varoja osoitetaan koronarokotteen hankkimiseen. Myös tulevaisuusinvestointeja käydään Vanhasen mukaan neuvottelussa läpi.
Vanhanen on aiemmin arvioinut yritysten kustannustuen olevan useita satoja miljoonia euroja. Lakia sorvataan pika-aikataululla, jotta tukien haku saataisiin avattua vielä tämän vuoden puolella. Tämä on edellytys sille, että raha voidaan ottaa tämän vuoden lisäbudjeteista.
Valtiovarainministeri arvioi, että seitsemäs lisätalousarvio jää viimeiseksi tänä vuonna, mutta jos tilanne välttämättä vaatii uusia tehdään tarpeen mukaan.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi neuvotteluihin mennessään, että lisäbudjetin yhteydessä on käyty tärkeää keskustelua siitä, miten kulttuuri- ja tapahtuma-ala on joutunut todella tiukoille koronan takia.
– Näyttää hyvältä, että saadaan sinne helpotusta.
Myös joukkoliikenteelle, poliiseille ja rajavartijoille näyttäisi Ohisalon mukaan olevan tulossa lisää rahaa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan hallitus tekee neuvotteluissa lisäbudjetin lisäksi periaatepäätöksen viime viikolla linjattujen rajoitustoimien kokonaisuudesta.
Kiurun mielestä tärkeintä on nyt havaita, että koronaepidemian trendi on pitkässä juoksussa masentava. Se tarkoittaa, että tartuntojen määrä on nousemassa.
– Vaikka joillakin alueilla on notkahduksia, niin on sanottava, että meidän on pystyttävä parempaan ja ihan lähiviikot ratkaisevat sen, minkälainen talvi on tulossa, Kiuru sanoi toimittajille neuvotteluihin mennessään.
Ministeri kannusti suomalaisia siihen, että jokainen jaksaisi itse olla oman elämänsä koronavahtina.
– Mitä paremmin turvaamme itsemme koronakriisin keskellä, sitä parempi tulee olemaan tulos siinä, että tilanne ei äidy todella pahaksi.
Kiurun mukaan hallitus kertoo ensi viikolla uudesta matkustuksen testausmallista. Mallia on valmisteltu eri ministeriöiden ja THL:n kesken.
– Käsittääkseni joitakin yksityiskohtia on vielä auki, jonka vuoksi ensi viikolla kokonaisuus on lopulta valmis.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi, että olisi parasta, että päästäisiin liian jäykistä rajoituksista testaamiskäytäntöön, jota valtioneuvoston jäsenetkin ovat käyttäneet.
Hänen mukaansa ulkomailta on tullut kyselyitä Suomen testausjärjestelmän tilanteesta.
– Kun tautitilanteet vaihtelevat eri maissa, olisi kaikkein paras, että olisi selkeät testausjärjestelmät ja ehdot liikkumiselle.
Haaviston mukaan asia on viivästynyt osittain siksi, että testauskapasiteetti ja -kustannukset ovat edelleen olleet pullonkaula joissakin tilanteissa.
Oikeustieteilijät ovat arvostelleet tilapäisiä muutoksia, joita tartuntatautilakiin on kaavailtu.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan valmiuslain uudelleen käyttöönotosta ei kuitenkaan ole hallituksessa keskusteltu.
– Kyllähän tartuntatautilain valmistelussa pitää olla tosi tarkkana. Se keskustelu varmasti jatkuu vielä.
Lisärahaa suunnataan muun muassa kunnille ja sairaanhoitopiireille.
Kuntien valtionosuuksiin esitetään 400 miljoonan euron lisäystä koronan aiheuttamien kustannusten kattamiseen ja muun muassa maskien hankintaan vähävaraisille.
Ensi vuonna ylimääräisiin menoihin on tarkoitus suhtautua tiukemmin, kun hallitus palaa hallitusneuvotteluissa sovittuun menokehykseen. Liikkumavaraa jätetään kuitenkin yhä koronamenoihin.
Hallitus sopi budjettiriihessä, että kaikki koronaan liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen turvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot katetaan ylimääräisinä menoina kehyksen ulkopuolelta.