Hallitus esitteli budjettiriihen antia – tavoitteeksi 80 000 uutta työllistä

Hallitus ei päässyt sopuun paikallisen sopimisen edistämisestä. Keskustajohtaja Annika Saarikon mukaan työmarkkinajärjestöillä ei ollut valmiutta edetä asiassa.
Budjettiriihi

Hallitus pääsi viimein sopuun maanantaina alkaneen budjettiriihen päätöksistä.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat esittelivät ensi vuoden talousarvion yksityiskohtia tiedostusvälineille Valtioneuvoston linnassa.

Budjetti on raskaasti alijäämäinen. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi jo tiistaina, että alijäämä nousee 10,8 miljardiin euroon.

Vielä valtiovarainministeriön esityksessä alijäämäksi esitettiin seitsemään miljardia euroa.

Vanhasen mukaan monet budjetin panostukset olisi normaalitilanteessa lykätty lisäbudjetteihin. Tämä selittää osaltaan alijäämän suuruutta.

Hallituksen aikaisemmat työllisyystavoitteet menivät uusiksi koronaviruspandemian myötä.

Uusia työllisiä oli tarkoitus saada 60 000 vaalikauden loppuun mennessä.

Nyt hallitus kuitenkin nostaa työllisyystavoitteensa 80 000 henkilöön, mutta sille riittää, että toimet vaikuttavat vuosikymmenen loppuun mennessä.

Työllisyyttä pyritään kohentamaan muun muassa työnhakuvelvoitteen muutoksilla.

Tällä tarkoitetaan uudenlaisia työnhakuvelvoitteita ja karensseja. Toisaalta vastapainona ovat aikaisempaa kattavammat työvoimapalvelut.

Lisäksi hallitus laajentaa oppivelvollisuutta. Uudistuksen taustalla on oletus siitä, että toisen asteen tutkinnolla työllistytään todennäköisemmin kuin pelkällä peruskoulun päättötodistuksella.

Myös yksityisen sektorin palkkatukea laajennetaan ja varhaiskasvatusmaksuja alennetaan.

Hallitus odottaa työmarkkinajärjestöiltä vastausta marraskuuhun mennessä siihen, miten yli 55-vuotiaiden työllisyyttä nostetaan vähintään 10 000 työllisellä ilman julkisten menojen kasvua.

Paikallisen sopimisen osalta hallitus ei löytänyt ratkaisuja.

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko näkee, että työmarkkinajärjestöt ovat kaivautuneet syvälle poteroihinsa.

Paikallisen sopimisen laajentaminen säilyy kuitenkin edelleen keskustan pidemmän aikavälin tavoitteena.

Saarikko kertoi, että Veikkauksen aikaisempaa niukempi tuloutus korvataan täysimääräisesti erinäisille järjestöille.

Veikkauksen tuloutus on laskenut etenkin koronaepidemian ja rahapelaamisen vastuullisuustoimien myötä.

Hallitus vastaa Suomea koetelleisiin irtisanomisuutisiin ja pelkoon kilpailukyvyn heikkenemisestä laskemalla teollisuuden sähköveron EU:n minimitasolle heti ensi vuoden alusta.

Lisäksi teollisuutta sähköistetään ja yrityksiä kannustetaan päästöttömyyteen. Näillä toimilla pyritään uudistamaan suomalaista tuotantoa.

Lämmityspolttonaineiden verotus kuitenkin kiristyy.

Turpeen verotusta tiukennetaan 2,7 eurolla megawattitunnilta. Jos turpeen päästöoikeuksien hinnat pysyvät matalalla, turpeen verotusta kiristetään.

Järjestelmää kutsutaan lattiahintamekanismiksi.

Maatalouteen luvataan tukea päästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen kasvattamiseen.

Talouskurimuksessa kärvistelevien kuntien asemaa helpotetaan 300 miljoonan euron kertaluonteisella korotuksella valtionosuuksiin ja yhteisöveron jakoperusteita korotetaan määräaikaisesti.

Myös hoitojonojen selvittämiseen tulee tukea.

Lisäksi hallitus sitoutuu kuittaamaan täysimääräisesti kaikki koronaviruksen hoitoon liittyvät kustannukset niin kauan kuin se on tarpeen.

Koronavirustestaukseen budjetoidaan jopa 1,4 miljardia euroa, sillä hallitus pitää riittävää testauskapasiteettia ehtona yhteiskunnan pitämiselle auki.

Valtiovarainministeri Vanhanen korostikin, että koronavirusepidemian hallinta on myös talouspolitiikkaa.

Hallitus muistaa myös nopean rakennemuutoksen kourissa olevia alueita. Tukea ovat saamassa Jämsän ja Naantalin seudut.

Kummallakin alueella vallitsee suuri epävarmuus työpaikkojen tulevaisuudesta.