Hallitus aloitti kehysriihineuvottelut Säätytalossa – Marin toivoo, että ulos tullaan yhtenäisenä joukkueena

Uskon, että ratkaisuja löydetään ja ne ratkaisut ovat oikeudenmukaisia taloutta ja työllisyyttä eteenpäin vieviä, pääministeri sanoi
Kehysriihi

Hallitus on aloittanut kehysriihineuvottelunsa, jotka jatkuvat ainakin vielä torstaina. Hallituksen kauden niin sanotusta puoliväliriihestä odotetaan vaikuttavia toimia, joilla muun muassa työllisyys paranisi ja julkinen talous lähtisi tasapainottumaan.

–  Toivon mukaan tulemme täältä ulos yhtenäisenä joukkueena, joka vie Suomea eteenpäin, sanoi pääministeri Sanna Marin (sd.) Säätytalolle mennessään.

Hallituksen puheenjohtajaviisikko saapui neuvotteluihin yhdessä suoraan hallituksen koronarajoitusten purkamista koskevasta tiedotustilaisuudesta valtioneuvoston linnasta.

Viisikko on pohjustanut riihtä useita päiviä, mutta neuvottelua on jarrutellut STT:n tietojen mukaan etenkin keskustelu ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Marin ei edelleenkään ottanut kantaa siihen, päätetäänkö riihessä tehdä siihen joitakin muutoksia. Hän sanoi hallituksen neuvottelevan työllisyystoimista kokonaisuudessaan, eikä hän mene yksityiskohtiin.

–  Uskon, että ratkaisuja löydetään ja ne ratkaisut ovat oikeudenmukaisia taloutta ja työllisyyttä eteenpäin vieviä, hän sanoi.

Marin huomautti, että hallitus on jo aiemmin tehnyt merkittäviä työllisyyspäätöksiä yli 30  000 työllisen osalta.

–  Pitää ymmärtää, että nämä ovat rakenteellisia uudistuksia, jotka tähtäävät ennen muuta siihen, että meillä on osaavaa työvoimaa, ja työvoimaa tarjolla tulevaisuudessa riittävästi. Työpaikkojen luominen on yritysten tehtävä ja me haluamme tukea myös yrityksiä investoimaan ja kasvattamaan omaa toimintaansa niin, että ne voivat työllistää.

Vieressä nyökytteli muun muassa keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.), joka sanoi tukevansa pääministeriä siinä, että hallituksen tähän asti tekemät työllisyystoimet ovat merkittäviä.

–  Esimerkiksi yli 55-vuotiaiden työelämään liittyvä muutos (niin sanotun eläkeputken tukkiminen) on ollut vuosia valmisteltavana ja siitä on päätökset hallituksessa tehty.

Talous- ja työllisyyskysymysten takanakin neuvoteltavaa vielä riittää muun muassa turpeen tuottajien tukemisessa.

Hallitus päätti viime syksyn budjettiriihessä tuplata turpeen veron vauhdittaakseen sen energiakäytön alasajoa hallitusohjelman tavoitteiden täyttämiseksi. Turpeen käyttö on kuitenkin vähentynyt odotettua nopeammin, sillä siihen ratkaisevasti vaikuttava päästöoikeuden hinta on noussut syksyn jälkeen reippaasti. Hallitusohjelmassa sovittu tavoite on ollut puolittaa turpeen käyttö 2030 mennessä.

–  Jo aiemmin tapahtunut kehitys, ennen kaikkea päästökaupan hinta johtaa siihen, että turpeen käyttö tulee vähenemään jo 2025 70-prosenttisesti, huomautti Saarikko.

–  Nyt meitä mitataan, kuinka oikeudenmukainen se siirtymä on.

Hallituspuolueissa on varsin laajalti yhteisymmärrystä sen suhteen, että vaikeuksiin joutuneita turpeen tuottajia on tuettava ja autettava siirtymässä. Sen sijaan keskustan toiveet turpeen alasajon jarruttelusta esimerkiksi uusilla veroratkaisuilla saavat täystyrmäyksen etenkin vihreiltä.

–  Koen erittäin tärkeäksi sen, että ihmisiä tuetaan, mutta ei lähetetä viestiä siitä, että elinkeinotoimintaa itsessään voi jatkaa ikuisuuteen asti, totesi vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo.