Eurovaalikampanjointi osui ahtaaseen rakoon – eduskuntavaaleista tutut teemat toistuneet myös EU-vaalien alla
Eurovaalikampanjointi osui ahtaaseen rakoon. Eduskuntavaaleista on vain kuusi viikkoa, ja kansakunnan huomio on kiinnittynyt uuden hallituksen muodostamiseen.
Viime päivinä vaalikeskustelu on kuitenkin reipastunut, arvioi Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio.
Valtakunnallisessa keskustelussa on hänen mukaansa näkynyt pitkälti samoja teemoja kuin eduskuntavaaleissa.
Ilmastoa ja maahanmuuttoa käsitellään Euroopan parlamentissakin.
– Euroopan parlamentillahan on enemmän valtaa ilmaston suhteen kuin Suomella, joten on loogista, että eri tavoin ilmastonmuutos-, ympäristö- ja energiakysymykset nousevat valtakunnan tasolla esille, Raunio pohtii.
Väitöskirjatutkija Laura Nordström on samaa mieltä teemojen periytymisestä lähekkäisten vaalien välillä.
Erityisistä EU-puheenaiheista hän nostaa esiin oikeistopopulismin ja Italian Matteo Salvinin yrityksen koota uusi ryhmä EU-parlamenttiin.
Keskustelu on jäänyt kuitenkin melko yleiselle tasolle.
–Itävallan tapaus olisi voinut herättää vielä enemmän keskustelua laitaoikeistoryhmien Venäjä-yhteyksistä, Nordström sanoo.
On aika ymmärrettävää, että nimenomaan keskusta koettaa panostaa vahvasti maaseututematiikkaan.
Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio
Televisiotenteissä on noussut esiin myös vanhoja tuttuja EU-aiheita, kuten maataloustuet.
Raunio näkee, että maatalouskeskustelua kaipaa erityisesti keskusta, joka on kontannut kannatuskyselyissä.
– On aika ymmärrettävää, että nimenomaan keskusta koettaa panostaa vahvasti maaseututematiikkaan saadakseen omat kannattajansa äänestämään, Raunio sanoo.
Nordström toivoo, että maataloustukien lisäksi vaalien alla olisi käyty laajempaakin keskustelua EU:n rahoituskehyksestä ja siitä, millä periaatteilla rahaa tulevaisuudessa tulisi jakaa.
EU-vaalien kohdalla voisi olla helpompaa jopa tehdä lista asioista, jotka eivät ole pulpahtaneet pinnalle.
Nordström on kaivannut eniten arvokeskustelua siitä, mikä on Suomen asema EU:ssa ja mikä EU:n suunnan brexit-aikana pitäisi olla.
– Eli mitä ihan käytännössä tarkoitetaan sillä, mihin EU:ta pitäisi viedä ja onko Suomen tehtävä edistää integraatiota ja jos on, niin millä aloilla, Nordström luettelee.
Vaalikeskusteluissa perussuomalaiset on erottautunut muista puolueista eroavilla kannoillaan.
Nordström kuitenkin huomauttaa, että perussuomalaisten ehdokkaiden EU-kannoissa on häilyväisyyttä, joten puolueen varsinaista EU-linjaa on hankala erottaa.
Muutoin Nordström arvioi EU-vaalikeskustelua varsin konsensushenkiseksi.
– Olisiko brexit kuitenkin vaikuttanut siihen suuntaan, että puolueet ovat ottaneet EU-myönteisen perusvireen tähän keskusteluun, Nordström pohtii.
Varsinaisten asiakysymysten lisäksi EU-vaalien alla on puhuttu äänestysinnokkuudesta. Huolena on, että äänestysprosentti jää aikaisempaa matalammaksi.
Ennakkoäänestys päättyi tiistaina. Ääntään käytti ennakkoon 21 prosenttia äänioikeutetuista, mikä on enemmän kuin edellisissä EU-vaaleissa.
Tampereen yliopiston Raunion mukaan sen perusteella on kuitenkin liian aikaista arvioida, kuinka korkeaksi lopullinen äänestysprosessi nousee.
Raunio arvioi, että olisi erittäin hyvä saavutus, jos äänestysaktiivisuus olisi 40 prosentin korvilla.
Heti eduskuntavaalien jälkeen käytiin vilkasta keskustelua siitä, ovatko eurovaalien ehdokkaat ylipäätään tosissaan hakemassa paikkaa Brysselistä.
Esimerkiksi perussuomalaisten, vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokaslistoilla on monia vastavalittuja kansanedustajia, mikä herätti julkista närkästystä.
Nordströmin mielestä tuplaehdokaskeskustelu toi esiin EU:n merkitystä ja meppipaikkojen arvostusta.
– Se on ollut näiden vaalien yksi jollain tapaa mielenkiintoisimmista keskusteluista, Nordström summaa.
Nordström on aiemmin työskennellyt vihreälle puolueelle eri tehtävissä ja ollut muun muassa kehitysministerin erityisavustaja. Hän on myös vihreiden varavaltuutettu Helsingissä.
STT:n aiemmin haastattelemista kansanedustajataustaisista eurovaaliehdokkaista moni ei tiennyt, ottaisiko paikkaa vastaan, jos tulisi valituksi.
He eivät kuitenkaan nähneet tilannetta äänestäjien huijaamisena.
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen kertoi, että eduskunta- ja eurovaalien lähekkäisyys on todella vaikea tilanne pienelle puolueelle, joilla ei välttämättä riitä tunnettuja ehdokkaita kummankin vaalin listoille.
Hän myönsi, että tilanne on ongelmallinen myös äänestäjän näkökulmasta.
– On äänestäjille todella ikävä tilanne, että monilla puolueilla on päällekkäisiä ehdokkaita. Ymmärrän kyllä senkin, mutta ei puolueilla ole oikein vaihtoehtoja, Sarkkinen sanoi.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on linjannut, että jos puolue ei ole hallituksessa, hän voi ryhtyä mepiksi Suomen EU-puheenjohtajuuden ajaksi.
Heinäkuun alusta vuoden loppuun kestävän europarlamenttipestin jälkeen Essayah palaisi takaisin eduskuntaan.
Jos Essayah menestyy vaaleissa, hän päässee toteuttamaan suunnitelmaansa, sillä Rinne ei ottanut kristillisdemokraatteja mukaan hallitusneuvotteluihin.