Euroalueen inflaatio hidastui tammikuussa odotettua enemmän – EKP:n on silti pakko jatkaa rahapolitiikan aggressiivista kiristämistä, OP-ryhmä arvioi
Euroalueella inflaatio hidastui tammikuussa kolmatta kuukautta peräkkäin. Kuluttajahinnat nousivat tammikuussa ennakkotietojen mukaan 8,5 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo EU:n tilastokeskus Eurostat. Joulukuussa inflaatio oli 9,2 prosenttia.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan ekonomistit olivat odottaneet tammikuun inflaation olevan 8,9 prosenttia, joten hintojen nousuvauhti hidastui odotettua enemmän.
Inflaation hidastumisen taustalla oli energiahintojen kehityksen rauhoittuminen. Energia oli tammikuussa enää 17 prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aiemmin, kun vielä syksyllä energiahintojen vuosimuutos oli yli 40 prosenttia.
Euroopan keskuspankin EKP:n tarkkaan seuraama pohjainflaatio pysyi tammikuussa ennallaan 5,2 prosentin ennätyslukemissa. Pohjainflaatiosta on poistettu heilahteluille alttiiden energian ja elintarvikkeiden hintojen vaikutus.
Hintojen nousu oli tammikuussa edelleen aivan liian nopeaa EKP:n tavoitteeseen verrattuna. Sen mukaan inflaation tulisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. EKP:n uskotaan jatkavan ohjauskorkojensa hilaamista ylöspäin, jotta hintojen nousu saadaan kuriin.
OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen odottaa inflaation hidastuvan tänä vuonna talouden vireen hiipuessa, tarjonnan ja kysynnän vastatessa paremmin toisiaan ja tuotantoketjujen ongelmien hellittäessä.
– Inflaatio tulee kuitenkin pysymään vielä pidemmän aikaa kahden prosentin tavoitetason yläpuolella, mikä ei varmasti tyydytä keskuspankkia. Oman mausteensa inflaatiokuvaan tuo palkankorotusten kiihtyminen, mikä uhkaa välittyä palveluhintoihin ja pitää siten inflaation pidemmän aikaa koholla, Hännikäinen kirjoittaa tiedotteessa.
Hännikäisen mukaan EKP:n on pakko jatkaa aggressiivista rahapolitiikan kiristämistä. OP ennakoi keskuspankin ilmoittavan torstaina toisesta peräkkäisestä 0,5 prosenttiyksikön koronnostosta ja vihjaavan selväsanaisesti lisätoimien suuntaan.
Rahapolitiikan tiukentuminen on heijastunut myös suomalaisten asuntovelallisten maksamiin korkoihin. Suomen yleisin asuntolainan viitekorko, 12 kuukauden euribor, kohosi tiistaina jo 3,413 prosenttiin. Vielä vuosi sitten se oli tukevasti miinuksella.
Euromaista kovin inflaatiovauhti oli tammikuussa Latviassa, missä kuluttajahinnat nousivat 21,6 prosenttia vuoden takaisesta. Inflaatio oli hyvin nopeaa myös Virossa ja Liettuassa, missä hinnat nousivat yli 18 prosenttia viime tammikuusta.
Euroalueen matalin inflaatio oli Espanjassa ja Luxemburgissa, 5,8 prosenttia.
Euroopan suurimmasta kansantaloudesta Saksasta ei saatu vielä ennakkotietoa tammikuun inflaatiosta. Maan tilastoviranomaisen mukaan tilastojulkistus on siirtynyt ensi viikkoon teknisten ongelmien takia.
Suomessa tammikuun inflaatio oli Eurostatin ennakkotietojen mukaan 8,0 prosenttia. Eurostat käyttää inflaatiolukujen laskemiseen yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä, jossa ei ole mukana muun muassa omistusasumista eikä kulutus- ja muiden luottojen korkoja. Eurostatin luvut eroavat siten hieman Tilastokeskuksen julkaisemista Suomen kansallisista inflaatioluvuista.
Joka tapauksessa hintojen nousu näyttää hidastuneen Suomessa tammikuussa, sillä joulukuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatio oli 8,8 prosenttia.
