EU:n uusi monimuotoisuuspaperi jakaa järjestöjä jyrkästi – väärää puuroa MTK:lle, taivaan mannaa WWF:lle
EU:n uusi strategia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi saa järjestöiltä ristiriitaista palautetta.
Maa- ja metsätaloustuottajien MTK haukkuu ohjelman hyvistä aineksista keitetyksi kelvottomaksi sopaksi. Sen sijaan suojelujärjestö WWF kiittelee komission aikaansaannosta vuolaasti ja pitää sitä käänteentekevänä.
MTK:n mielestä EU:n biodiversiteettistrategiassa esitetyt keinot ja toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään, eivät MTK:n mielestä ole suomalaisen maa- ja metsätalouden tai maanomistajien kannalta tasapainoisia eivätkä hyväksyttäviä.
MTK katsoo kannanotossaan, että luonnon monimuotoisuutta turvaavaan ja edistävään toimintaan tarvitaan kunnianhimon lisäksi myös realismia ja tasapainoista kokonaiskuvaa.
– Metsä- ja maataloutta ei pidä käsitellä kapeasti vain luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, sillä niillä on ratkaiseva merkitys kestävän kehityksen ja EU:n Green Deal -ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
MTK:n mielestä laajasti hyvinvointia tuottavan luonnonvarojen kestävän käytön merkitystä ei ole uudessa EU:n biodiversiteettistrategissa tunnistettu.
– Komissio unohtaa, että kestävää kiertotaloutta ei ole ilman kasvavaa biotaloutta. Komission esittämä strategia on lahja fossiilitaloudelle ja isku ilmastotavoitteille, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila painottaa.
MTK pitää turvemaiden tiukkaa suojelua merkittävänä uhkana suomalaiselle maa- ja metsätaloudelle. Maatalouden osalta eniten huolta aiheuttavat kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämiseen liittyvät tavoitteet.
– EU:n biodiversiteettistrategia ei ole demokraattisesti valmisteltu yhteiseurooppalainen näkemys, vaan komission esitys etenemistavasta. Näin ollen Suomen on tarvittaessa otettava kantaa asioihin ja puolustettava kansallista päätäntävaltaa, Marttila huomauttaa.
MTK pitää positiivisena sitä, että viljelijöiden ja metsänomistajien keskeinen rooli on strategiatekstissä mainittu. Maa- ja metsätaloutta edustavat näkökulmaty pitää kuitenkin huomioida paremmin ja hakea kannustavuuteen perustuvia toimintamalleja pakottavien sijaan.
– Luonnon monimuotoisuuden edistämistä on Suomessa jatkettava samoin kuin aiemminkin: maanomistajalähtöisesti vapaaehtoisuuteen perustuen ja kaikki eri näkökohdat huomioiden. Ennen toimenpiteitä on myös arvioitava kaikki vaikutukset, Marttila korostaa.
Suojelujärjestö WWF:n mielestä EU:n komission luonnon monimuotoisuuden strategia on puolestaan tuen arvoinen.
– EU:n maatalous- ja luonnon monimuotoisuusstrategiat ovat käänteentekeviä EU:n luonnolle, ruuantuotannolle ja maataloudelle, jos ne toteutetaan kuten komissio esittää, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen kannanotossaan.
Strategiat sisältävät suuren määrän tiukkoja tavoitteita, jotka koskevat esimerkiksi suojelualueiden määriä, luonnon ennallistamista, luonnonmukaista viljelyä ja maatalouskemikaalien käyttöä.
– Komission luonnon ennallistamiselle asettamat tavoitteet ovat yksi biodiversiteettistrategian ehdottomia saavutuksia. Luonnon ekosysteemien ennallistaminen ei pelkästään auta ratkaisemaan ekologista kriisiä, vaan helpottaa lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen haittojen vähentämistä, Luukkonen muistuttaa.
Luukkosen mukaan komission esitys esimerkiksi maa- ja merialueiden suojelupinta-alan kasvattamisesta 30 prosenttiin ja Euroopan vanhojen metsien tiukasta suojelusta sekä mittava heikentyneiden elinympäristöjen ennallistaminen ovat ehdoton edellytys luontokriisin pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi.
Luukkosen mukaan Suomen suojeluverkostoa on laajennettava merkittävästi ja pikaisesti maantieteellisesti kattavaksi ja luontotyyppien osalta edustavaksi. Aktiivisia ennallistamis- ja hoitotoimenpiteitä pitää merkittävästi lisätä soiden, kosteikkojen, virtavesien, rantojen ja lehtojen lajiston turvaamiseksi.
– Euroopan komissio on osoittanut oppineensa koronakriisistä ehdottamalla toimia, joilla ihmisen vääristynyt suhde luontoon voidaan oikaista, sanoo Luukkonen.
Näiden opetusten tulisi Luukkosen mielestä näkyä niin EU:n kuin Suomenkin elvytystoimenpiteissä.
– Elvytyspaketeissa on osoitettava vahva resurssointi ilmasto- ja luonnonsuojelutoimiin, jotta pystymme jälleenrakentamaan entistäkin vahvempia ja kestävämpiä talouksia ja yhteiskuntia, Luukkonen opastaa.
Bioenergia-ala ilmoittaa olevansa valmis työhön strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Bionergia ry:n mukaan strategia kuitenkin myös lisää epävarmuutta toimialalla ja voi hidastaa investointeja keskellä lamaa.
– Erityisesti ihmettelemme strategian epäselvää muotoilua ”kokonaisten puiden energiakäytön minimoinnista”, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka kannanotossaan.