EU:n ilmastolaki väistää lähiaikojen tavoitteiden kiristämisen, anti jäämässä kriitikoiden mukaan laihaksi
EU:n ilmastolaista odotettiin kunnianhimoista askelta eteenpäin ilmastotoimissa, mutta lainsäädäntöehdotus sai niskaansa saavillisen kritiikkiä jo ennen kuin komissio edes ehti virallisesti esitellä sitä.
Ilmastolain lähtökohtana on, että EU olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Ilmastoneutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotettaisiin vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.
Ilmastoaktivistit, kansalaisjärjestöt ja osa europarlamentaarikoista ovat moittineet komission esitystä esimerkiksi siitä, ettei sen yhteydessä aseteta heti nykyistä tiukempaa päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.
Uutta välitavoitetta vuodelle 2030 komissio aikoo ehdottaa vasta sitten, kun vaikutusten arviointi on saatu tehtyä. Ensi vuoden kesäkuuhun mennessä komission on määrä käydä läpi erilaisia ohjauskeinoja, joilla lisäpäästövähennykset voitaisiin toteuttaa.
Ilmastotoimissa edistymistä olisi tarkoitus arvioida jatkossa viiden vuoden välein. Jos EU-maat eivät pysy komission viitoittamalla kehityspolulla, komissio ehdottaa itselleen valtuuksia antaa jäsenmaille suosituksia.
Ilmastolaki on yksi komission vihreän kehityksen ohjelman kulmakivistä.
Ehdotusta oli odotettu, sillä se oli myös yksi lupauksista, joita komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi toteuttaa ensimmäisen sadan päivän aikana.
Aikataulun osalta von der Leyenin lupaus piti, sillä sadan päivän virstanpylväs tulee vastaan maanantaina.
Nähtäväksi jää, millaiseksi ilmastolaki vielä muotoutuu, kun se kulkee EU:n päätöksentekorattaissa parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston käsittelyihin.
Voi tulkita, että EU-komissio yritti alleviivata vakavuuttaan ilmastotoimien suhteen sillä, että se oli kutsunut ilmastoaktivisti Greta Thunbergin alustamaan keskustelua tämänpäiväiseen istuntoon.
Thunberg oli yhtenä allekirjoittajana ilmastoaktivistien avoimessa kirjeessä, joka julkaistiin ennen ilmastolain julkistusta. Kirjeessä moititaan poliitikkoja ilmastotoimien riittämättömyydestä ja siitä, ettei ilmastokriisiä vieläkään kohdella kriisinä.
Ilmastoaktivistien mukaan tavoitteiden asettaminen vuosikymmenten päähän merkitsee käytännössä luovuttamista.
– Emme ainoastaan tarvitse tavoitteita vuosille 2030 tai 2050. Me tarvitsemme niitä ennen kaikkea vuodelle 2020 ja jokaiselle seuraavalle kuukaudelle ja vuodelle edessämme, aktivistit kirjoittivat.
Thunberg tapaa tänään myös EU-parlamentin ympäristövaliokunnan ja keskustelee valiokunnan jäsenten kanssa ilmastoasioista.
Suomi on vaatinut EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nopeaa kiristämistä yhdessä 11 muun EU-maan kanssa. Yhteisessä kirjeessään maat pyytävät komissiota esittelemään uuden tavoitteen niin pian kuin mahdollista.
– Komission tulisi antaa ehdotuksensa vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämisestä viimeistään kesäkuussa. Näin asiasta voitaisiin sopia hyvissä ajoin ennen seuraavaa kansainvälistä ilmastokokousta Glasgow’ssa marraskuussa, Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) kommentoi tiedotteessa.
Aiempien kaavailujen mukaan EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitetta aiotaan kiristää ainakin 50 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.
Nykyinen tavoite vuodelle 2030 on 40 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöihin.
EU:n yhteisiin ilmastotoimiin vaikuttaa paljon se, että jäsenmaiden lähtökohdat ja halu kääriä hihat vaihtelevat.
Tämä nähtiin joulukuussa, kun EU-maat sopivat huippukokouksessaan vuoden 2050 ilmastotavoitteesta, mutta hiilivoimaan voimakkaasti tukeutuva Puola ei sitoutunut yhteisen tavoitteen toimeenpanoon.
Vastahakoisuutta yritetään pehmittää taloudellisella porkkanalla.
EU on perustamassa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, jonka kautta rahoitettavilla hankkeilla pyritään auttamaan jäsenmaita muun muassa luopumaan fossiilisista energialähteistä niin, että niihin liittyvien työpaikkojen menetystä pystyttäisiin tasaamaan.
Rahasto on osa vihreän kehityksen ohjelmaa.
Komission laaja ohjelma koskettaa niin taloutta, liikennettä, energiantuotantoa, maataloutta, rakentamista kuin teollisuutta. Suunnitelmaan kuuluu muun muassa luonnon monimuotoisuuden ja metsästrategian arvioiminen tulevina vuosina.
Tavoitteena on haalia mahdollisimman paljon rahaa ilmastotoimiin laajan kestävän rahoituksen suunnitelman kautta. Von der Leyen on puhunut jopa biljoonan eli tuhannen miljardin euron vaikutuksesta vuosikymmenen aikana.
Tuohon lukuun on kuitenkin laskettu mukaan kaikki mahdollinen liikkeelle lähtevä raha, eli unionilta tulevan rahoituksen lisäksi myös jäsenmailta ja muilta rahoittajilta odotetaan suuria panostuksia.