EU:n elpymisvälineen koko tai lainojen ja avustusten suhde ei muuttunut huippukokouksen alla

EU

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel pitää kompromissiehdotuksessaan ennallaan EU:n elpymisvälineen koon sekä sen sisältämien lainojen ja avustusten suhteen.

Komissio ehdotti aiemmin, että elpymisvälineen 750 miljardista eurosta jaettaisiin jäsenmaille avustuksina 500 miljardia euroa ja lainoina 250 miljardia euroa.

Suomen hallitus on linjannut, että elpymisväline on liian suuri ja että sen lainapainotteisuutta pitäisi lisätä. Myös niin sanottu nuuka nelikko eli Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska ovat vaatineet elpymisvälineen lainapainotteisuutta.

Michel puolusti avustuksia tiedotustilaisuudessaan sanomalla, että ne ovat tärkeitä tietyille jäsenmaille ja niillä on merkitystä myös sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta.

Michelin ehdotuksen pohjalta EU-maiden johtajat neuvottelevat ensi viikon huippukokouksessa elpymisvälineestä ja monivuotisesta budjetista.

Monivuotisen budjetin kooksi Michel ehdottaa 1  074 miljardia euroa, joka hieman pienempi summa kuin mitä komissio aiemmin ehdotti.

Michelin ehdotukseen sisältyvät myös jäsenmaksupalautukset tietyille nettomaksajille eli Itävallalle, Tanskalle, Saksalle, Hollannille ja Ruotsille.

Suomi vastustaa jäsenmaksukorjauksia ja on halunnut, että niistä luovuttaisiin Britannian EU-eron myötä kokonaan.

Suomikin on EU:n nettomaksaja, mutta valinnut strategiakseen pyrkiä saamaan yhteisestä budjetista mahdollisimman paljon irti tärkeiden alojen osalta.

Suomen näkökulmasta hyödyllisiä ovat esimerkiksi maatalouden kehittämisrahat, tutkimusrahoitus sekä tulossa oleva oikeudenmukaisen siirtymän rahasto.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi aiemmin tällä viikolla, että huolet EU:n koronaelpymispaketin perussopimusten mukaisuudesta hälventyivät EU:n neuvoston oikeudellisen arvion myötä. Näin neuvotteluissa on hänen mukaansa tältä osin mahdollista edetä.

Suomi on ajanut omia kantojaan elpymispaketista eri EU-maiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Marin kertoi olleensa yhteyksissä useiden EU-maiden johtajien kanssa.

– Haemme kumppanuuksia eri asioissa, ja olemme myös näitä kumppanuuksia eri maiden kanssa löytäneet, Marin sanoi Helsingissä keskiviikkona.

Euroopan unionin neuvoston oikeudellinen palvelu arvioi kesäkuun lopussa selvityksessään, että perussopimukset mahdollistavat komission ehdottaman elpymisvälineen kaltaisen mekanismin perustamisen. Muun muassa Suomi oli pyytänyt asiasta selvitystä.

Juttua on päivitetty kauttaaltaan.