EU-maat ovat ison periaatteellisen kysymyksen edessä, Vesa Vihriälä sanoo

”Kannattaa avoimesti miettiä, mitä ratkaisut tarkoittavat unionin kehitykselle.”
Elpymisrahasto

EU-komission esitys mittavasta elpymisrahastosta avaa periaatteellisen keskustelun Euroopan unionin roolista, sanoo työelämäprofessori Vesa Vihriälä.

Hänen mukaansa EU on selvästi ottamassa askeleen kohti tiiviimpää fiskaaliunionia eli käytännössä sitä, että myös EU-tasolla päätetään julkisista menoista ja niiden rahoituksesta.

Komissio esitti keskiviikkona 750 miljardin euron elpymisvälinettä, jolla ohjattaisiin rahaa koronaepidemian runtelemien EU-maiden elvyttämiseen.

Summa rahoitettaisiin yhteisellä, komission rahoitusmarkkinoilta ottamalla lainalla. Samalla komissio esittää, että jäsenmaat kasvattaisivat EU:n mahdollisuutta kerätä omia varoja.

– Tähän saakka on lähdetty siitä, että finanssipolitiikka on jäsenmaiden vastuulla. Jäsenmaat vastaavat politiikan seurauksista, mukaan luettuna syntyvästä velasta, Vihriälä sanoo STT:lle.

Eurokriisin aikana annetuissa rahoituspaketeissa on ollut tiukka ehdollisuus. Nyt on Vihriälän mielestä vielä epäselvää, minkälaista ehdollisuutta pakettiin liittyy, ja se on iso periaatteellinen kysymys.

Myös otettavan velan määrä on Vihriälä mukaan merkittävä.

– Tähän asti ajatteluna on ollut, että EU ei ota itse velkaa, vaan jos velkaa otetaan, sen ottavat jäsenmaat.

Komission esitys, vaikka jäsenmaat sen hyväksyisivät, ei vielä tee EU:sta Vihriälän mukaan liittovaltiota eikä EU:lle synny päätösten myötä pysyvää yhteistä finanssipolitiikkaa.

Kyse on silti hänen mielestään merkittävästä periaatteellisesta askeleesta, joka kannattaa jäsenmaissa käsitellä sellaisena.

– Yhteistä merkittävää ratkaisua tarvitaan. On hyvä, että sitä etsitään, mutta on hyvä samalla avoimesti miettiä, mitä ratkaisut tarkoittavat unionin kehityksen kannalta.