EU-komissaari Urpilaisesta elpymispaketin kaataminen rapauttaisi luottamusta – "Tästä ei ole tarkoitus tehdä pysyvää työkalua"
EU:n elpymispaketin kaatuminen eduskunnassa vaikeuttaisi Suomen asemaa Euroopan unionissa, arvioi EU-komissaari Jutta Urpilainen. Hän vetoaa kansanedustajiin, jotta nämä äänestäisivät ensi viikolla paketin puolesta.
Vaakalaudalla on Urpilaisen mielestä Suomen luotettavan maan maine, jonka menettämisen seurauksia on vaikeaa arvioida etukäteen.
– Vilpitön arvioni on, että tästä paketista on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Tässä tilanteessa, jos paketti kaadettaisiin, olisivat seuraukset niin dramaattiset, että toivon kansanedustajilta vastuuntuntoa ja harkintakykyä, Urpilainen sanoo STT:n haastattelussa.
Suomessa vieraillut Urpilainen tapasi viikolla myös eduskuntaryhmien puheenjohtajia. Kansanedustajilla on hänen mukaansa tietoa, mutta kysymyksenä on, ymmärtävätkö kaikki mahdollisen kaatamisen seuraukset.
Eduskunta äänestää keskiviikkona kokonaisuudesta, joka sisältää koronapandemian takia kasatun elpymisvälineen ja seitsemän vuoden budjettikehykset. EU-maiden yhdessä neuvottelema kokonaisuus ei astu voimaan, jos yksikin maa jättää sen hyväksymättä.
EU on tunnetusti taitava etsimään ulospääsyteitä poliittisista umpikujista. Urpilaisen mukaan sen varalle, että yksi maa kaataisi neuvottelutuloksen, ei kuitenkaan ole mietitty varasuunnitelmaa.
– On lähdetty siitä, että poliittinen ymmärrys on olemassa, koska päämiehet ovat asiasta sopineet.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja muut EU-johtajat sopivat kokonaisuudesta jo viime kesänä. Paketti olisi mennyt eduskunnasta ongelmitta läpi hallituspuolueiden äänin, mutta vaikeutetun hyväksymismenettelyn takia tukea tarvitaan nyt myös oppositiolta.
Perustuslakivaliokunta otti asiaan kantaa poikkeuksellisesti tiukan äänestyksen jälkeen. Sen mukaan hyväksymisen taakse tarvitaan kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, koska järjestelyssä on kyse merkittävästä toimivallan siirrosta Euroopan unionille.
Valiokunnan kanta oli Urpilaisen mukaan Brysselistä käsin katsottuna aikamoinen yllätys. Läpimenon epävarmuus on hänen mukaansa herättänyt huolta komission käytävillä, koska valmistelut paketin toimeenpanosta ovat jo pitkällä.
– Sitä taustaa vasten tieto riskistä, ettei yksi maa hyväksyisikään, herättää aika paljon kysymyksiä ja huolta.
Suurimmat seuraukset paketin kaatumisesta näkyisivät taloudessa, Urpilainen sanoo. EU-alueen talous näyttää kasvuennusteiden mukaan jäävän kilpailijoita Yhdysvaltoja ja Kiinaa heikommaksi, minkä takia piristysruiske tulisi tarpeeseen.
– Kaatumisella olisi erittäin kielteinen vaikutus markkinoilla sekä ylipäänsä iso kielteinen vaikutus Euroopan talouteen ja yksittäisiin jäsenmaihin. Laskelmat, joita on jäsenmaissa viime kesästä asti tehty, menisivät uusiksi.
Elpymisratkaisu on Urpilaisen mukaan poikkeuksellinen ja ainutkertainen. Se luotiin ratkaisuksi koronakriisin aiheuttamaan kriisiin, eikä vastaavaa järjestelyä ole tarkoitus toteuttaa uudelleen.
Euroopan unionin luonne ei hänen mielestään muutu pysyvästi, vaikka komissio ottaakin merkittävän määrän lainaa jäsenmaiden tukemiseksi.
– Tästä ei ole tarkoitus tehdä pysyvää työkalua EU:n työkalupakkiin, Urpilainen sanoo.
EU:ssa viritellään erilaisia omia tuloja, jotka vähentäisivät jäsenmaiden maksutaakkaa.
Elpymispaketti on suuruudeltaan 750 miljardia euroa ja se koostuu lainoista ja suorista avustuksista.
Suomen kokonaissaanto EU:n tämänhetkisen arvion mukaan on 2,9 miljardia euroa, kun maksuosuus avustusmuotoisesta tuesta on noin 6,6 miljardia euroa. Lopullinen saanto on selviämässä sitten, kun talouskasvuluvut viime ja tältä vuodelta ovat selvillä.
Osana kokonaisuutta on sovittu seitsemän vuoden budjettikehyksestä, jonka olisi pitänyt tulla voimaan jo tämä vuoden alusta.
Urpilaisen mielestä on selvää, että paketista on Suomelle hyötyä, koska vientivetoinen maa hyötyy noin 450 miljoonan ihmisen sisämarkkinan toipumisesta.
– Koronakriisi on ollut valtavan iso symmetrinen shokki. Tässä tilanteessa on todettu, että on järkevää tehdä elpymistoimia yhdessä ja suunnata rahoitusta tietynlaisiin toimenpiteisiin.
Käytännössä rahaa kanavoidaan ilmastotoimiin, digitalisaatioon sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen tukemiseen.
Suomelta perittävä reilu kuuden miljardin euron maksuosuus erääntyy vuosina 2028–2058. Käytännössä maksua peritään korottamalla vuosittaista jäsenmaksua valtiovarainministeriön mukaan noin 210–500 miljoonalla eurolla. Lisäksi päälle tulevat korkokustannukset.
EU:ssa viritellään erilaisia omia tuloja, jotka vähentäisivät jäsenmaiden maksutaakkaa. Erilaisia ideoita on paljon, mutta ainoastaan muovimaksu ollaan ottamassa käyttöön nyt heti.
Lähivuosina komission odotetaan antavan esitykset muun muassa finanssitransaktioverosta ja yhteisestä yhteisöverosta.
Urpilainen pitää yhteisten varojen etsintää hyvänä asiana, mutta esimerkiksi yhteisten verojen luominen on hänen mukaansa vielä pitkissä kantimissa.
– Toki keskustelua ja valmistelua käydään. Itse ajattelen, että tämä voisi olla toimiva ja perusteltu tapa saada EU:lle rahoitusta. En itse näe sitä uhkana Suomelle tai muille jäsenmaille, vaan esimerkiksi tässä tapauksessa se vähentäisi painetta korottaa jäsenmaksuja.
Suoran maksuosuuden lisäksi Suomella on laskennallista vastuuta elpymisvälineen lainamuotoisesta osuudesta noin 6,1 miljardia euroa. Tämä summa lankeaisi maksuun, jos jokin maa ei maksaisi elpymisvälineestä nostamaansa lainaa takaisin tai kelpaisi enää takaajaksi.
EU:ssa periaatteena on ollut, että jokainen maa kantaa vastuun omista veloistaan. Periaate on Urpilaisen mielestä tärkeä, jotta EU:lla pysyy oikeutus kansalaisten silmissä, eikä elpymispaketti ole sitä hänen mielestään muuttamassa.
Eurokriisin aikaan valtiovarainministerinä toiminut Urpilainen arvioi, että jäsenmaiden keskinäinen luottamus on nyt vahvempaa kuin kymmenisen vuotta sitten.
– Jotta EU pystyy toimimaan, meillä pitää olla kykyä luottaa toisiimme ja sitä luottamusta pitää vahvistaa.
Luottamuksesta on Urpilaisen mielestä kyse myös siinä, miten Suomi keskiviikkona toimii elpymispaketin suhteen.
– Jos pääministeri on ollut sitoutumassa Euroopassa tiettyyn neuvottelutulokseen eduskunnan mandaatilla, pitäisi muiden jäsenmaiden voida luottaa tuolla mandaatilla tehtyihin sitoumuksiin.