Epävarmuus työstä ja huoli päivähoidon laadusta pitävät äitejä pitkään kotona
Heikko asema työmarkkinoilla ja huoli päivähoidon laadusta ovat keskeisiä syitä sille, miksi osa äideistä viipyy pitkään kotihoidon tuella hoitamassa alle 3-vuotiasta lastaan
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat Johanna Närvi ja Minna Salmi eivät näe, että kotihoidon tuen lyhentämisestä olisi suurta apua työllisyyden nostoon.
Nimenomaan pitkään kotihoidon tuella olevien on todennäköisesti vaikea löytää työtä, sillä he ovat usein vähemmän koulutettuja eivätkä ole olleet työssä ennen lapsen syntymää. Alle puolella kaksi vuotta täyttäneitä lapsiaan kotona hoitavista äideistä on työpaikka odottamassa.
– Tukikauden lyhentäminen varmaankin lisäisi työvoiman tarjontaa, mutta se ei suoraan käänny työllisyyden lisääntymiseksi. Osa äideistä päätyisi työttömiksi, sanoo tutkimuspäällikkö Minna Salmi.
Toinen yleinen syy pitkään kotona olemiselle on tutkijoiden mukaan huoli päivähoidon laadusta.
Kotona yhä lasta hoitavat ajattelivat yli kolme kertaa työssä käyviä useammin, ettei päivähoidon laatu vastaa heidän toiveitaan. Pienituloisilla myös päivähoidon korkeaksi koettu hinta vähentää työhaluja.
Tutkijat korostavat, että perhevapaiden uudistamisen ohella pitäisikin kiinnittää huomiota päivähoidon laatuun ja hintaan.
Isät saadaan tutkijoiden mukaan pitämään pidempiä vanhempainvapaita vain isäkiintiötä kasvattamalla.
Eri alojen työpaikoilla tehdyt haastattelut kertovat, että vakiintuneet tavat ja asenteet ohjaavat vahvasti isiä valinnoissaan. Vanhempien jaettava osuus mielletään siis käytännössä äidille kuuluvaksi.
– Vain isille nimetty ansiosidonnainen vapaa mielletään itsestään selvästi isien vapaaksi, joten isien perhevapaiden käyttö lisääntyy nimenomaan tätä isyysvapaata pidentämällä, sanoo erikoistutkija Johanna Närvi.
Perhevapaamallin pitäisi tutkijoiden mukaan pidentää selvästi isän kiintiötä, mutta jättää silti joku osa vanhempien jaettavissa olevaksi.
THL on jo vuosikymmenen alussa ehdottanut 6+6+6 -mallia, jossa puolen vuoden jaksot nimettäisiin isälle ja äidille ja kolmas vapaasti jaettavaksi.
Tässä hyvä puoli olisi Salmen mukaan muun muassa se, että vaikka isä jättäisi oman kiintiönsä käyttämättä, lasta voitaisiin silti hoitaa kotona ansiosidonnaisella tuella vuoden verran.
Tutkijat analysoivat laajassa tutkimuspaketissaan useita viime ja tämän vuoden aikana esiteltyjä perhevapaamalleja.
Heidän mukaansa monessa niistä tasa-arvo ei käytännössä vahvistuisi, jos vanhempainrahakautta pidennettäisiin vanhempien jaettavissa olevan vapaan osalta tai jos isä voisi siirtää osan kiintiöstään äidille.
Tutkijat kyseenalaistavat näillä perusteilla esimerkiksi SAK:n, Akavan ja kokoomuksen esittelemien mallien tasa-arvovaikutukset.
Hallitus päätti pari viikkoa sitten aloittaa perhevapaiden uudistamisen. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) piti puheenvuoron tutkimuksen julkistustilaisuudessa ja lupasi hallituksen hyödyntävän työssä sekä tutkimustietoa että keskeisiä järjestöjä.
– Tämä työ laitetaan liikkeelle aivan näinä viikkoina niin, että poliittiset linjaukset, minkälaista mallia lähdetään tekemään, olisivat valmiina tämän vuoden lopulla, Saarikko sanoi.