Energiajuomaa ostava nuori voi pian tarvita passin tai mopokortin – vapaaehtoinen myyntikielto ei saa kannatusta kaupoilta
Teini-ikäinen saattaa pian joutua ottamaan ruokakauppaan mukaan passin, mopokortin tai henkilökortin, mikäli mielii ostaa energiajuomaa. Alle 15-vuotiaalta se ei välttämättä tulevaisuudessa onnistu.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) keskiviikkona julkistettu ehdotus energiajuomien myyntikiellosta lapsille ja nuorille jakaa mielipiteitä kaupan alalla. Myönteisimmin ehdotukseen suhtautuu Kesko.
– Meidän mielestämme se olisi ihan hyvä. Lainsäädäntö selkeyttäisi pelikentän, jotta kaikki velvoitettaisiin toimimaan samalla tavalla, kertoi STT:lle Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo.
S-ryhmän SOK-yhtymässä kannanotoissa ollaan varovaisempia.
– Tuemme ajatusta, että energiajuomien myyntirajoituksia selkeytettäisiin lainsäädännön kautta. Jos asia käytäisiin perusteellisesti läpi, saataisiin selkeämmät toimintaohjeet, sanoo SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine.
Kriittisin on Päivittäistavarakauppa ry. Ministeriöiden Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) tilaama selvitys ei yhdistyksen elintarvikeasiantuntija Anna Salmisen mukaan anna perusteita lainsäädännön muutokselle.
THL suosittaa, etteivät vähittäiskaupat myisi energiajuomia alle 15-vuotiaille. Keskon mukaan nykytilanne asettaa kauppiaat hankalaan asemaan.
– Nykyinen elintarvikelainsäädäntö ei ikärajoituksia tunne ollenkaan. Tämä on jäänyt tällaiseen ihmeelliseen puoliväliin, että toisaalta joutuu laittamaan varoitusmerkinnän, toisaalta lainsäädäntö ei kiellä, Kalervo sanoo.
Ministeri Lepän mukaan energiajuomakielto voitaisiin toteuttaa myös kauppojen itsesääntelyllä. Päivittäistavarakauppa ry ei ajatusta kannata.
– Suhtaudumme aika kriittisesti siihen, että yritykset ryhtyvät yhdessä sopimaan laillisen tuotteen myyntirajoituksista. Lainsäädännön kannalta se ei ole välttämättä mahdollista, arvioi Salminen. Se johtaisi hänen mukaansa ongelmiin kilpailulainsäädännössä.
Vapaaehtoiset myyntirajoitukset nähdään ongelmana myös S-ryhmässä ja Lidlissä. Yhdessä Keskon kanssa ketjut kattavat yli 90 prosenttia Suomen päivittäistavarakaupasta.
– Yritykset eivät voi keskenään sopia tuotteen poisjättämisestä. Lainsäädäntö voisi olla hyvä tapa saada asiat selkeästi määriteltyä, sanoo SOK:n Laine.
– Kaupan toimijana asiakkaiden tai ostajien luokittelu tarkemmin kuin laki määrää ja ohjaa on vaikeaa. Emme katso olevamme oikeutettuja määrittelemään ”riittävän vanhan tai liian nuoren” ikärajaa erilaisille tuoteryhmille, kertoo Lidlin kaupallisen osaston johtaja Thomas Heinrichs.