Susivahinkojen kokonaismäärä noussut Suomessa
Susia karkottavat uudet laitteet koettiin hyödyllisiksi niitä testanneilla eläintiloilla, kerrotaan Suomen riistakeskuksesta STT:lle.
Tänä vuonna päättyvän Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman SusiLIFE-hankkeen tavoitteena oli parantaa ihmisen ja suden rinnakkaiseloa. Yksi hankkeen osa-alueista oli kotieläinten suojaaminen.
Suden tappamia lampaita kirjataan nykyään noin 400–500 yksilöä joka vuosi. Jos susi on oppinut hakemaan helppoa ruokaa laitumelta, on hyvin todennäköistä, että se yrittää sitä uudestaan.
Vuosina 2019–2025 riistakeskuksen suunnittelijat vierailivat voin 150 eläintilalla ympäri Suomen ja auttoivat ehkäisemään susivahinkoja.
Erikoissuunnittelija Mari Lyly Riistakeskuksesta kertoo, että noin 350 kameraa ja karkotinta lainattiin tilallisille. Sähköistettyä petoaitaa on ollut käytössä jo pitkään, mutta senkin määrää lisättiin hankkeen aikana.
Karkotukseen kokeiltiin uusia laitteita, jotka hätyyttivät petoja joko äänellä tai valolla tai molemmilla. Olipa lainattavissa myös paineilmalla täyttyviä pelättimiä.
– Tilalliset pitivät aitaan ripustettavista hämärässä kytkeytyvistä valokarkottimista ja myös riistakamerat saivat paljon kiitosta, Lyly kertoo.
Toisin kuin aita, karkottimet eivät ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön. Muuten peto tottuu ärsytykseen ja sen teho laskee.
– Esimerkiksi jos suurpedot ovat liikkuneet alueella tai vahinko on jo sattunut, niin käytetään lisäsuojaukseen muutaman viikon ajaksi, Lyly kuvailee karkottimien käyttötarkoitusta.
Isolla laitumella karkottimen paikkaa voi vaihdella, jotta teho säilyisi pitempään. Esimerkiksi maisemahoitoalueilla, joilla eläimiä on paljon laajalla alueella, käytettiin myös gps-pantoja eläinten liikkeiden tarkkailemiseen. Hyödylliseksi koettiin myös sähköaidan jännitettä mittaavat laitteet, jotka hälyttävät jos jännite laskee.
Vuonna 2019 Suomessa oli susia Luken mukaan noin 185–205 yksilöä. Keväällä 2024 kanta oli kasvanut 277–321 yksilöön. Myös susivahinkojen määrä hankkeen aikana kasvoi.
– Susikanta on kasvanut ja levittäytynyt etenkin läntisen Suomen alueella, missä on eniten lammastiloja, Lyly selventää.
Suurimmalla osalla tiloista ei kuitenkaan tapahtunut vahinkoja suojausmenetelmien käyttöön ottamisen jälkeen. Palautteen mukaan neuvonta koettiin tarpeelliseksi ja suurin osa tiloista toivoi toiminnan jatkuvan.
Petoaita on varmin turva. Sitä toimitetaan myös jatkossa maksutta hakemusten perusteella, jolloin pystytys ja kunnossapito ovat elinkeinonharjoittajan vastuulla.
Muullekin työlle on tiedossa jatkoa maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Karkottimia suunnitellaan lainattavan ainakin seuraavien viiden laidunkauden aikana.