Tutkimus: Yhä useampi ysiluokkalainen uskoo, että koulumenestys on kiinni sattumasta
Perjantaina julkaistu valtakunnallinen arviointitutkimus antaa huonoja uutisia peruskoulunsa päättävien nuorten osaamisesta ja suhtautumisesta kouluun.
Yhdeksäsluokkalaisten osaaminen on laskenut edelleen ja oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet. Tulokset ovat tältä osin esimerkiksi Pisa-tulosten mukaisia.
Koulunkäyntiin liittyvät uskomukset ja asenteet ovat muuttuneet huomattavan paljon kielteisemmiksi vuonna 2017 tehtyyn vastaavaan arviointiin verrattuna. Erityisen paljon on voimistunut usko sattuman merkitykseen koulumenestystä selittävänä tekijänä. Näin ajattelevat aiempaa useammin erityisesti pojat.
Professori Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopistosta näkee taustalla laajemman yhteiskunnallisen ilmiön.
– Esimerkiksi korona-pandemia, Ukrainan sodan käynnistyminen ja muutenkin maailman tapahtumat viime aikoina, ne ovat kyllä omiaan ruokkimaan kokemusta siitä, että kaikkiin asioihin ei voikaan itse vaikuttaa, hän sanoo.
Samaan aikaan oppilaiden kokemus siitä, että koulu on hyvä paikka oppimiselle ja siellä opitaan tärkeitä asioita, on heikentynyt. Yhä useampi oppilas näyttää ajattelevan, ettei asioita tarvitse osata itse, koska tieto löytyy helposti ”googlaamalla”.
Vainikainen korostaa, että koulun merkitys olisi tärkeää nähdä tätä laajemmin.
– Koulussa opitaan nimenomaan oppimaan, siellä opitaan ajattelemaan, siellä opitaan soveltamaan sitä omaa osaamistaan. Sitä ymmärrystä pitäisi lisätä lapsilla ja nuorilla, koska se tuntuu selkeästi olevan osalla porukasta hukassa.
Vainikainen sanoo asennemuutosten selittävän osaltaan myös sitä, miksi osaaminen on laskenut niin paljon.
Tutkimuksessa havaitut muutokset ovat olleet pääosin hyvin samansuuntaisia kaikissa osallistuneissa kouluissa sukupuolesta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet sekä osaamisessa että uskomuksissa.
Vainikainen katsoo, että kehityksen kääntäminen ei ole vain koulun vaan koko yhteiskunnan tehtävä. Hän sanoo, että kouluilla on suuri haaste toimia nykyisenlaisessa maailmassa, eivätkä ne pysty ratkaisemaan ongelmia yksin.
Hän huomauttaa, että Suomessa on ollut pitkät perinteet sille, että koulua on pidetty tärkeänä instituutiona, joka valmistaa tulevaisuuden työelämään ja tarjoaa tulevaisuudessa tarvittavia taitoja.
Vainikainen puhuu esimerkiksi koulujen ja alueiden eriytymiskehitykseen puuttumisesta, lähikouluperiaatteen vahvistamisesta ja yhteisöllisyyden lisäämisestä. Hän toivoo, että koulu voisi olla kyläkeskus, joka kokoaisi yhteisön toimijoita yhteen sekä oppimisen että vapaa-ajan ympärille.
– Se lisäisi lähialueen asukkaiden kokemusta siitä, että tämä on meidän yhteinen oma juttumme, joka on meille tärkeä ja jota kehitetään yhdessä eteenpäin. Näen, että se tukisi sekä oppimista että oppimiselle myönteisten asenteiden kehittymistä tai vahvistumista, Vainikainen sanoo.
Koulujen osalta kyse on hänen mukaansa erityisesti toimintakulttuurista. Sen pitää tukea kaikkien oppilaiden oppimista ja olla kaikille turvallinen. Hän sanoo, että tässä on koulujen välillä eroja.
– Se, että lapsilla ja aikuisilla olisi hyvä tulla sinne kouluun ja he kokevat, että tämä on minulle merkityksellinen ja tärkeä paikka, niin se lähtee kyllä koko kouluyhteisön kehittämisestä, Vainikainen sanoo.
Tutkimuksen toteuttivat opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus REAL ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA.
Arviointi toteutettiin keväällä 2024 samoissa tai samoilla asuinalueilla sijaitsevissa 82 koulussa, jotka ovat osallistuneet arviointiin myös vuosina 2001, 2012 ja 2017.