EKP-lakimies pettyi jäsenmaiden hajaannukseen koronakriisissä – “oli kuin isku vasten kasvoja“

EU

Euroopan keskuspankin (EKP) lakimies Petra Schulze Steinen kertoo olevansa pettynyt siihen, etteivät Euroopan unionin jäsenvaltiot tehneet parempaa yhteistyötä keskellä koronapandemiaa.

– Oli kuin isku vasten kasvoja huomata, etteivät jäsenvaltiot valinneet yhteistyön linjaa vaan eristäytyivät pyrkien kukin selviämään itsekseen.

– Olisin toivonut enemmän yhteistyötä, hän tiivistää, Suomenmaan blogissaan.

Schulze Steinen on tyytyväinen koronarajoitusten purkamisesta, mutta on huolissaan pandemian talousvaikutuksista. Hän pelkää, että kriisin jälkivaikutukset voivat aiheuttaa noidankehän, joka voimistaa eriarvoistumista  ja kuormittaa julkista taloutta.

– Jos esimerkiksi liiketoiminta ei joillain aloilla ole kannattavaa uuden normaalin ehdoilla, investointeja lykätään, yrityksiä ajautuu konkurssiin. Tytöttömyys kasvaa ja terveys- ja mielenterveysongelmat lisääntyvät.

Schulze Steinenin mukaan Euroopan taloustilanne riippuu lopulta siitä, miten nopeasti taloudet saadaan eri puolilla Eurooppaa käynnistymään ja tuleeko toinen korona-aalto.

Lakimies huomauttaa, että talouskasvu on edellytys julkisen talouden tasapainolle ja erityisen tärkeää Suomen kaltaiselle maalle, jossa työikäisten suhde eläkkeellä oleviin pienenee nopeasti.  

– Jos EU ei ole kilpalukykyinen, ei sen jäsenvaltioillakaan mene hyvin, Schulze Steinen summaa.

Viime aikoina on käyty paljon keskustelua siitä, miten EU:n varoja jaetaan.

– Tällä hetkellä suurimmaksi kädenväännöksi EU:n heinäkuun huippukokoukseen näyttääkin muodostuvan juuri se, kuinka saadaan varmistettua myönnetyn tuen mahdollisimman järkevät käyttö, Schulze Steinen toteaa.

Schulze Steinen korostaa, että kriisi on käännettävä eduksi. Hänen mukaansa EU:n on kehitettävä kilpailukykyä ja omavaraisuuttaan.

– Maailmanmarkkinoilla korttipakkaa sekoitetaan nyt uudelleen ja EU-maiden ainoa mahdollisuus pärjätä tai ylipäätään pysyä pelissä mukana on panostaa eurooppalaiseen yhteistyöhön. Pidemmän aikavälin edun saavuttaminen saattaa edellyttää lyhyen aikavälin edun sivuuttamista.