Ekonomisti: EU:n finanssipolitiikan vanhoihin sääntöihin ei ole realistista täysin palata koronakriisin jälkeen
Työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan euroalueen finanssipoliittisiin vanhoihin sääntöihin ei ole realistista täysin palata koronakriisin jälkeen.
Vihriälä kirjoittaa asiasta blogissaan. Hän on yksi Suomen arvostetuimpia ekonomisteja.
Vihriälän mukaan koronakriisi pakotti siirtämään euromaiden vakaus- ja kasvusopimuksen määrittelemät finanssipolitiikan rajoitteet syrjään sopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen nojalla. Toimivia ne eivät ole kuitenkaan olleet aiemminkaan.
– Ne eivät rajoita sanottavasti jäsenmaiden velkaantumista, jos siihen ei ole poliittista halua kohteena olevassa maassa, eikä ole tahoa, jolla olisi kyky pakottaa suvereenia valtiota sääntöjen noudattamiseen, Vihriälä sanoo.
Ongelmallisena hän pitää etenkin Euroopan keskuspankin (EKP) massiivisia velkakirjaostoja. Vihriälän mukaan valtionpapereiden ostot ovat mahdollistaneet valtioiden suurten alijäämien rahoittamisen ilman velanhoitokustannusten kasvua. Se on mahdollistanut finanssipoliittisen elvytyksen.
– Sen ohella, että valtioiden maksukykyä koskevien asioiden kaiketi tulisi kuulua demokraattisessa kontrollissa oleville elimille, tosiasiallinen vastuu jäsenvaltioiden maksukykyisyyden varmistamisesta voi heikentää EKP:n mahdollisuuksia toteuttaa ensisijaista tehtäväänsä hintavakauden ylläpitämisessä, Vihriälä summaa.
Vihriälä toivoo myös Suomelta pikaista ja perusteellista keskustelua suhtautumisestaan EU:n finanssipolitiikkaan.
Suomi on perinteisesti korostanut kurinalaisuutta ja kansallista vastuuta. Samaa linjaa on ajanut myös Saksa, mutta koronakriisin elpymispakettikeskustelussa maan linja muuttui.
Vihriälän mukaan Saksan sisäinen poliittinen kehitys viittaa siihen, että linja voisi pehmentyä pysyvämminkin. Se pakottaa myös Suomen pohtimaan omaa ”positiotaan”.
– On ilmeistä, että EU:n talouspolitiikkakehikko on muuttumassa ja että voidakseen vaikuttaa siihen, Suomen pitää olla liikkeellä aikaisessa vaiheessa. Olisi kuitenkin outoa ottaa lähtökohdaksi Saksan ennustetut kannanmuutokset. Eikö pikemminkin pitäisi itse miettiä, mikä on hyväksi Euroopalle ja Suomelle ja koettaa vakuuttaa Saksa ja muut omien näkemysten järkevyydestä, Vihriälä linjaa.