EK tuo porrastetun työttömyysturvan pöydälle – "Katsotaan, mikä on muiden valmius"
Työnantaja vie työllisyystoimista neuvotteleviin pöytiin pitkän listan jo entuudestaan tuttuja esityksiään.
Isoin ja merkittävin niistä on ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen työttömyyden keston mukaan. EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan sen työllistämisvaikutus on EK:n laskelmien mukaan yli 10 000.
– Alkuun korvaus on vähän nykyistä korkeampi ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein miinus kymmenen prosenttia. Tuomme sen työryhmään pöydälle, katsotaan sitten, mikä on muiden valmius, Häkämies sanoi STT:n haastattelussa.
Eläkeputken rajan nostamisesta työmarkkinajärjestöt ovat jo sopineet. Linjauksen mukaan eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostetaan yhdellä vuodella 62 vuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä.
EK haluaa myös muun muassa, että aktiivimallin niin sanottujen karenssipäivien määrä eli alkuomavastuu pidennetään takaisin seitsemään päivään samalla, kun aktiivimalli poistetaan. Edellinen hallitus lyhensi määrän viiteen.
Häkämies patistaa lisäksi hallitusta perumaan aikeensa pienentää kotitalousvähennystä.
– Ruotsissa kotitalousvähennystä laajennetaan, mutta meillä mennään toiseen suuntaan. Ikääntyneiden hoivan järjestäminen on iso haaste, ja sen vuoksi kotitalousvähennystä pitäisi Suomessakin pikemminkin laajentaa.
Työvoimapulaan EK tarttuisi luomalla tutkintoa lyhyempiä ammatillisia koulutuksia. Niillä voitaisiin kouluttaa osatyökykyisiä, työttömiä tai eläköityviä esimerkiksi hoiva-avustajan tai työpaikkaohjaajan tehtäviin.
– Emme selviä ilman työperäistä maahanmuuttoa. Siinä konkreettista olisi lyhentää työlupaprosesseja. Pitäisi päästä hallitusohjelmassakin mainittuun yhden kuukauden prosessiin, kun nyt puhutaan pisimmillään jopa kahdeksasta kuukaudesta.
Myös saatavuusharkinta pitäisi EK:n mielestä poistaa, mutta palkansaajajärjestöistä SAK on tätä vastustanut.
– Saatavuusharkinta koskee pelkästään duunariammatteja eli suorittavan tason työtä, esimerkiksi siivoojia, kokkeja, autonkuljettajia ja rakennustyöntekijöitä. Asiantuntijoille ja erityisosaajille myönnettävä tavallinen oleskelulupa ei sisällä lainkaan TE-toimiston tekemää saatavuusharkintaa, vaan luvan myöntää suoraan Maahanmuuttovirasto, todetaan SAK:n sivuilla.
Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan sitä, että TE-toimisto arvioi, olisiko työpaikkaan saatavissa Suomesta työntekijää.