Ehdotus vuoden korkeakoulututkinnosta ei saa ministereiltä välitöntä kannatusta
Vaikka Suomen koulutusjärjestelmä on yksi OECD-maiden menestyksekkäimmistä, aikuisille tarkoitetussa koulutuksessa on asiantuntijajärjestön mukaan puutteita.
Koulutuksen kehittäminen on edellytys sille, että Suomi pystyy vastaamaan nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden tarpeisiin.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD antaa tuoreessa raportissa Suomelle suosituksia jatkuvan oppimisen uudistamisen tarpeisiin.
Raportissa ehdotetaan muun muassa lyhyen korkeakoulututkinnon lisäämistä opetustarjontaan. Kyseessä olisi vuoden tai kahden tutkinto, joka olisi laajuudeltaan kandidaatintutkintoa suppeampi. Tällainen minikandidaatintutkinto tarjoaisi vaihtoehdon niille, joilla ei ole aikaa eikä halua osallistua pitkähkön kandidaatin tutkinnon suorittamiseen. Raportin mukaan minitutkintoja voi jo suorittaa useimmissa OECD-maissa.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan ehdotus herättää varmasti keskustelua Suomessa, mutta on tarpeen pohtia, mikä on Suomen tarpeisiin sopiva tapa vastata ehdotukseen. Hänen mukaansa Suomessa on kuitenkin jo tiedostettu, että tutkintoon tähtäävän koulutuksen rinnalle tarvittaisiin enemmän osista koostuvia osaamiskokonaisuuksia.
– Niitä voisi olla tarjolla ihmisille, joilla jo on tutkinto suoritettu mutta jotka haluavat päivittää omaa osaamistaan ja hankkia sellaista osaamista, mitä työelämässä tarvitsee, hän sanoo.
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) mukaan minitutkinnot olisivat suuri muutos suomalaiseen järjestelmään. Erilaisten tutkinnon osien ja pienempien osaamiskokonaisuuksien suorittamista tarvittaisiin sen sijaan lisää. Niistä voisivat hyötyä ne, joiden tarvitsee täydentää osaamistaan tai ne, joilla ei ole vielä korkeakoulututkintoa.
– Edelleen on tärkeää, että opiskellaan kokonaisia tutkintoja ja täydennetään pätkillä, hän korostaa STT:lle.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoo pitävänsä ehdotusta minitutkinnoista tervetulleena avauksena. Se voisi sopia tavoitteeseen, jonka mukaan ihmisten osaaminen tulisi päivittää vastaamaan työelämän tarpeisiin.
Hän on kuitenkin enemmän huolissaan siitä, että Suomessa on suuri joukko ihmisiä, joilla ei ole tutkintoa ollenkaan.
Raportti kiinnittääkin huomiota siihen, että koulutusta tulisi saada nykyistä enemmän ne, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tällä hetkellä työikäisten koulutus kasaantuu niille, joilla on jo osaamista ja vakaa työtilanne. Koulutukseen osallistuvat sen sijaan vähemmän pitkäaikaistyöttömät, iäkkäät ja ne, joilla aiempi osaaminen ja koulutus on valmiiksi heikkoa.
– Suomessa koulutukseen osallistumisessa on suurempi ero kuin missään muussa OECD-maassa niiden välillä, joilla on heikko osaaminen ja niiden, joilla on korkeampi osaaminen, raportissa todetaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan työmarkkinoilla olevista 25–54-vuotiaista yli 300 000:lla ei ole toisen asteen tutkintoa. Heidän työllisyysasteensa on vain 43 prosenttia.
Raportti ehdottaa heidän asemansa parantamiseksi muun muassa uraohjauksen lisäämistä. Lisäksi OECD ehdottaa räätälöityjä koulutuksia, joilla pyritään lisäämään motivaatiota oppimiselle. Pelkästään tarjonnan lisääminen ei auta, vaan lisäksi pitäisi aktiivisesti pyrkiä löytämään heikossa asemassa olevat ja räätälöidä heille näitä koulutuksia. Tässä voisivat olla avuksi esimerkiksi ammattiliitot.
Jotta näitä toimia voitaisiin käytännössä toteuttaa, OECD suosittelee lisäämään rahoitusta julkisiin työvoimapalveluihin. Rahoja on leikattu kuluneen kymmenen vuoden aikana, raportissa huomautetaan.
Haatainen myöntää, että työvoimapalvelut ovat heikentyneet. Hänen mukaansa hallitus pyrkii nyt vastaamaan syntyneisiin pullonkauloihin eri keinoin. 20 miljoonaa euroa on jo suunnattu täsmäkoulutukseen, jotta työttömiä ihmisiä saataisiin koulutettua työvoimapulasta kärsiville aloille. Lisäksi työntekijöitä on hänen mukaansa vakinaistettu TE-toimistoissa.
Suomessa on käynnissä jatkuvan oppimisen uudistus, ja soveltamiskelpoisia suosituksia tullaan tutkimaan tarkemmin siinä yhteydessä.
Uudistuksessa pohditaan muun muassa, millä keinoilla oppijoita ja koulutuksen järjestäjiä kannustetaan valintoihin, jotka vastaavat myös työmarkkinoiden tarpeisiin. OECD:n raportti on tilattu palvelemaan tätä uudistusta.