Ehdotus herättää epäilyksiä: Euroopan rajoille EU-lipun alla työskenteleviä rajavartijoita?
EU-maissa valmistellaan yhteisen rajavartioston perustamista. EU-komission ehdottama 10 000 työntekijän raja- ja merivartioston perustaminen olisi iso päätös.
Joukon perustaminen on yksi herkimmistä aiheista, kun EU-johtajat kokoontuvat keskiviikkona ja torstaina huipputapaamiseen Itävallan Salzburgissa. Suomesta paikalla on pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Komissio ajaa EU:lle 10 000 miehen tai naisen joukkoa, joka toimisi EU-lipun alla ja olisi toiminnassa jo vuonna 2020.
Tällä hetkellä EU:lla on käytössään vain jäsenmaiden vapaaehtoisesti antama tuki ja 1 500 rajavartijan nopean toiminnan reservi, joka otetaan käyttöön tarvittaessa.
Rajavartijat työskentelisivät esimerkiksi lähellä Italian rannikkoa, johon suurin osa Eurooppaan pyrkijöistä on viime aikoina tullut. Tarvittaessa heidät voitaisiin myöhemmin ohjata sinne, missä apua ikinä tarvittaisiin.
Aiemmat nopean toiminnan rajajoukot ovat perustuneet siihen, että jäsenmaat lähettävät Frontexin kautta apua tarvitsevaan maahan omia rajavartijoitaan. EU:sta löytyisi apua, jos esimerkiksi itärajalle tarvittaisiin vahvistusta.
Nyt komissio ehdottaa, että EU:lle perustettaisiin oma rajavartiojoukko, jolla olisi oma toimivalta tehdä rajatarkastuksia, käyttää tarvittaessa voimaa ja tehdä päätöksiä siitä, ketkä saavat tulla schengen-alueelle.
Yksikönpäällikkö Matti Pitkäniitty Rajavartiolaitokselta kertoo, että Suomi ei ole ottanut vielä kantaa komission esitykseen.
Suomi on hänen mukaansa pitänyt tärkeänä, että Suomeen avuksi tulevat rajavartijat noudattavat maan omia käytäntöjä.
– Se että unionilla on omia aseistettuja virkamiehiä, jotka saavat tehdä ratkaisuja, asettaa unionin erilaiseksi toimijaksi, Pitkäniitty sanoo.
Suomelta odotetaan Euroopan yhteiseen rajavartiostoon merkittävää panostusta. Rajavartiolaitokselta arvioidaan, että työntekijöitä jouduttaisiin palkkamaan ja kouluttamaan lisää, jotta Suomi pystyisi antamaan siltä pyydetyt jopa 170 henkilöä.
Komission papereista käy ilmi, että Suomelta odotetaan huomattavasti enemmän rajavartijoita kuin Ruotsilta.
Pitkäniityn mukaan laskennassa on käytetty samaa kaavaa kuin kaksi vuotta sitten, kun maat sopivat nopean toiminnan reservistä. Hän uskoo, että laskentatapa herättää vielä keskustelua, koska samaa kaavaa ei ollut tarkoitus käyttää enää uudelleen.
Ruotsin pääseminen helpommalla johtuu hänen mukaansa siitä, että maalla ei ole yhtä paljon alan ammattilaisia kuin Suomella.
Suomelta odotetaan vuonna 2020 yhteensä 170:tä rajavartijaa ja Ruotsilta 96:ta.
Jäsenmaat saisivat Pitkäniityn mukaan EU:n budjetista rahaa rajavartijoiden palkkakuluihin.
EU:lla on kovat paineet puuttua hallitsemattomaan maahanmuuttoon.
Rajavalvonnan ja muun muassa palautusten tehostamiseen on varattu lähivuosien budjettiesityksessä selvästi aiempaa enemmän rahaa.
Komissio esittää maahanmuuttoon ja rajavalvontaan noin 35 miljardia euroa vuosille 2021–2027. Se on lähes kolme kertaa sen verran kuin nykyisellä kaudella.
Budjettineuvotteluista odotetaan ennätyksellisen vaikeita Britannian lähdön ja uusien menokohteiden takia.