Eduskuntavaalien huipennus käynnissä – illalla tiedetään voittajat ja häviäjät
Eduskuntavaalien huipennus on käynnistynyt, sillä vaalihuoneistot ovat olleet auki jo aamuyhdeksästä kähtien ja sulkeutuvat iltakahdeksalta.
Äänestää voi vain siinä paikassa, joka on kerrottu kotiin tulleessa ilmoituskortissa.
Äänestettäessä on todistettava oma henkilöllisyytensä esimerkiksi passin, ajokortin tai henkilöllisyystodistuksen avulla.
Ennakkoäänestyksen tulokset kerrotaan heti äänestyspaikkojen sulkeuduttua. Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2015 äänestysprosentti oli noin 70.
Tänä vuonna ennakkoon äänesti noin 36 prosenttia äänioikeutetuista eli yli puolitoista miljoonaa kansalaista.
Vaalipäivän asetelmat ovat kiinnostavat. Gallupjohdossa olevan SDP:n kannatus näytti kääntyneen lievään laskuun aivan vaalien alla.
Perussuomalaisten kannatus sen sijaan oli eri mittauksissa nousussa. Kokoomus oli joko toisena tai kolmantena ja sen jäljessä keskusta ja vihreät.
Puolueiden keskinäiset erot olivat pieniä, ja demarien perässä olevien järjestys vaihteli.
Mikäli ennakkomittaukset pitävät kutinsa, on mahdollista, ettei yksikään puolue saa yli 20 prosentin osuutta äänistä tai jos saakin, niin vain hitusen yli.
Poikkeuksellinen tasaväkisyys ennakoi asiantuntijoiden mukaan kiperiä hallitusneuvotteluita.
– Saa nähdä, minkälaiseen hallitukseen päädytään ja millaisia kompromisseja siinä joudutaan tekemään. Kyllähän tämä nyt siltä näyttää, että kenelläkään ei ole hirveän vahva mandaatti päästä omaa ohjelmaansa toteuttamaan vaalien jälkeen, arvioi Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja aiemmin viikolla STT:lle.
Ennusteiden perusteella vuoden 2015 vaaleissa tappion kärsinyt SDP saa nyt lisää kansanedustajia.
Vastikään päättyneen istuntokauden lopussa demarien ryhmässä oli 35 edustajaa. Nyt määrän odotetaan nousevan selvästi yli 40:n.
Perussuomalaisten tilanne on kiinnostava, sillä vuoden 2015 vaaleissa se sai alun perin 38 paikkaa ja oli tuolloin keskustan jälkeen toiseksi suurin eduskuntaryhmä.
Perussuomalaisten hajoamisen ja erinäisten loikkausten jälkeen puolueella oli lopulta 17 kansanedustajaa.
Kaikkien ennusteiden perusteella tämä luku kasvaisi nyt selvästi, mutta jäisi yhtä selvästi edellisten vaalien 38:n alapuolelle.
Kokoomus sai viime vaaleissa prosenteissa mitattuna toiseksi suurimman kannatuksen, mutta hävisi paikkamäärässä perussuomalaisille ja sai ryhmäänsä näin ollen alun perin 37 kansanedustajaa. Vaalikauden lopulla ryhmässä oli 38 edustajaa.
On mahdollista, että kokoomus voisi pitää asemansa kutakuinkin samansuuruisena.
Suurista puolueista keskustan näkymä vaikuttaisi gallupien valossa erityisen vaikealta.
Viime vaalien ylivoimainen voittaja saavutti keväällä 2015 kaikkiaan 49 kansanedustajaa.
Vaalikauden lopulla heitä oli 48 Paavo Väyrysen perustettua oman liikkeensä.
Nyt työt uhkaavat loppua monelta, sillä eri ennusteissa arvioidaan keskustan uuden ryhmän kooksi hieman yli 30.
Keskustan kanssa varsin tasaväkisenä on gallupeissa ollut vihreät, joskin sen kannatusluvut vaalien alla näyttivät tasaantuvan.
Vihreät saavutti vuoden 2015 vaaleissa 15 kansanedustajaa. Nyt luvassa näyttäisi olevan huomattavasti enemmän.
Sinisten tulevaisuus näyttää mustalta. Ryhmässä on nyt ollut 17 kansanedustajaa, mutta maanantaiaamuna voi olla, että sinisten ryhmään kuuluu yksi ainut, ehkä ei ketään.