Eduskunta vakavoitui koronakriisin äärellä – hallitus sai täyden tuen valmiuslain aktivoinnille
Eduskunta vakavoitui tiistai-illan istunnossa sodanjälkeisen historian vaikeimman kriisin äärellä.
Kaikki eduskuntaryhmät antoivat lähetekeskustelussa täyden tukensa hallituksen esitykselle valmiuslain aktivoinnista. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kiitti eduskuntaa tuesta hallituksen toimille.
Marin muistutti, että joudumme sietämään nyt epävarmuutta ja luopumaan tavanomaisista tavoistamme. Jokaisen velvollisuus on nyt suojella omaa ja muiden terveyttä.
Marinin mukaan nyt on katsottava kriisin yli ja rakennettava siltaa myös taloudellisesti kestävään yhteiskuntaan.
– Me emme vielä tiedä tai pysty ennakoimaan kaikkea, mitä tuleman pitää. Silti olen luottavainen, että Suomi selviää tästäkin, pääministeri totesi.
Marin joutui poistumaan salista EU-johtajien etäkokoukseen. Hän lupasi palata istuntoon myöhemmin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Anu Vehviläinen (kesk,) muistutti, että valtiovallalla ei olla tärkeämpää tehtävää kuin huolehtia kansalaistensa terveydestä ja turvallisuudesta.
– Valmiuslakia tarvitaan täydentämään tartuntatautilainsäädäntöä siinä, että kaikki keinot ihmisten terveyden turvaamiseksi ovat käytettävissä.
Vehviläisen mukaan terveydenhuollon henkilöstö joutuu lähiviikkoina ja tänä keväänä kovan työpaineen alle.
– He ovat myös riskiryhmässä hoitaessaan koronapotilaita. Meidän on kaikin tavoin turvattava heidän työnsä ja pyrittävä helpottamaan heidän arkeaan.
Tämä tarkoittaa Vehviläisen mukaan esimerkiksi sitä, että kiireettömät hoidontarpeet väistyvät.
Valtiovallan, Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen on myös varauduttava Vehviläisen mukaan siihen, että niillä on nopea kyky ja valmius turvata ihmisten toimeentulon menetykset työttömyysturvan, sairaus- ja tartuntatautipäivärahojen kautta.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) näki, että on hyvä että pari vaalikautta sitten säädetty valmiuslaki on ajan tasalla ja toimii hyvin erilaisissa kriisissä.
– Meillä ei ole sellaista yhtä hätätilalakia tai poikkeustilalakia kuin monissa maissa, että tulisi kerralla ikään kuin valtava sortimentti poikkeuksellisia valtuuksia, vaan voidaan tilanteen mukaan ottaa käyttöön poikkeuksellisia toimivaltuuksia vaiheittain, tarpeen vaatiessa.
Koskisen mukaan näin ei tarvitse kerralla miettiä, mitä kaikkea tarvitaan seuraavien kuukausien aikana, vaan voida palata asiaan pala kerrallaan.
Valmiuslaki on Koskisen mukaan kuin lääkärinlaukku, josta otetaan instrumentteja ja lääkkeitä juuri niihin tauteihin tai ongelmiin, jotka ovat käsillä tai uhkaamassa.
– Nämä valtioneuvoston esittämät käyttöönottoasetukset ovat sitten näitä instrumentteja. Ja taas soveltamisasetukset, joissa tarkemmin ohjataan ja rajataan niiden käyttöä, ovat sitten ikään kuin käyttöohjeet, joita niitäkin lääkärinlaukussa tarvitaan, että osataan antaa lääkkeitä oikeassa tahdissa.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä ihmetteli sitä, miksi turvapaikkahakemusten käsittely voi jatkua entisellään, vaikka rajat laitetaan kiinni.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) selvitti, että rajaliikennettä rajoitetaan normaalin lainsäädännön eikä valmiuslain puitteissa. Rajavartiolain mukaan kansainvälistä suojelua voi siten edelleen hakea, vaikka rajanylityspaikkoja suljettaisiin.
– Tämä liittyy toki siihen, että Suomi on oikeusvaltio, joka on sitoutunut kansainvälisiin velvoitteisiin.
Perustuslakivaliokunta aloitti kello 20 valmiuslain käyttöönottoasetusten käsittelyn ja jatkaa sitä puolilleöin. Sen jälkeen eduskunta jatkaa täysistunnossa lähetekeskustelua hallituksen esityksestä.
Prosessiin tuli muutama mutka lisää perustuslakivaliokunnan tarvitsemien lausuntojen vuoksi. Niiden vuoksi paketti hyväksytään eduskunnassa kokonaisuudessaan vasta torstaina. Alun perin tarkoitus oli, että sekä käyttöönottoasetukset että soveltamisasetukset käsiteltäisiin keskiviikon täysistunnossa.
Syynä viivästykseen on se, että perustuslakivaliokunta tarvitsee lausuntoja kolmelta valiokunnalta. Nämä ovat sosiaali- ja terveysvaliokunta, sivistysvaliokunta ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunta.
Täysistunto käsittelee valmiuslain käyttöönottoasetukset keskiviikkona, mutta soveltamisasetukset vasta torstaina.
Ryhmäpuhekierroksella suurimman eduskuntaryhmän SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Antti Lindtman totesi, että Suomi ja koko maailma ovat nyt kokonaan uudenlaisen, järkälemäisen haasteen äärellä.
– Nyt on selvää, että koronavirus on suomalaisen yhteiskunnan vaikein koettelemus sitten sodan jälkeisen ajan.
Lindtman muistutti, että valmiuslain käyttöönotto on keinona järeä, mutta välttämätön. Totuttu elämä rajoittuu monin tavoin.
– Kouluja, kirjastoja, teattereita ja uimahalleja suljetaan. Julkisia kokoontumisia rajoitetaan. Matkustaja- ja henkilöliikenne Suomeen keskeytetään. Yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseksi varhaiskasvatukseen pääsy kuitenkin turvataan. On myös löydettävä uusia keinoja pitää yhteyttä heihin, jotka joutuvat eristyksiin omaan kotiinsa, Lindtman muistutti.
Suurimman oppositiopuolueen perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio totesi, että perussuomalaiset kannattavat valmiuslakia ja sen kautta tehtäviä välttämättömiä toimenpiteitä.
– Tämä on kansakunnan yhteinen asia, joka ei katso poliittista ideologiaa. Me selviämme tästä yhdessä.
Myös toiseksi suurimman oppositiopuolueen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo antoi puolueensa täyden tuen valmiuslain voimaan saattamiselle.
– Hallituksen tulee käyttää mandaattia viisaasti sekä pitää eduskunta riittävästi ja oikea-aikaisesti informoituna, Orpo evästi.
Orpon mukaan on parempi tehdä mieluummin enemmän ja aikaisemmin kuin vähemmän ja liian myöhään.
– Tulevaisuus ja historiankirjoitus näyttävät, oliko ratkaisu oikea. Parhaan asiantuntijatiedon valossa se vaikuttaa järkevimmältä ratkaisulta.
Koronaviruksen torjunta on Orpon mukaan koko kansakunnalle valtavan suuri asia.
– On tärkeää, että tuemme toisiamme, hän muistutti.