Eduskunta ruoti seitsemättä lisäbudjettia – "Täytyy olla tyytyväinen, ettei kokoomuksella ole oikeastaan enää mitään sanottavaa"
Vuoden seitsemännen lisätalousarvion lähetekeskustelu osoitti, että opposition talouskritiikin paras terä on päässyt tylsymään koronapidemian pitkittyessä.
Etenkin kokoomuksen leirissä kauhisteltiin valtion velan kasvua ja vaadittiin hallitukselta pontevampia työllisyystoimia.
Näihin moitteisiin hallitus on joutunut vastamaan kerta toisensa jälkeen.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan koronaepidemian hallitseminen on tämän hetken parasta talouspolitiikkaa.
Hänestä valtion kuuluu suojella kuntia taudin taloudelliselta iskulta.
Koronaviruksen myötä kuntien terveydenhuollon menot ovat kasvaneet ja verotulot kyykäneet.
Vanhanen huomautti, että kunnat joutuisivat leikkaamaan peruspalveluistaan, jos valtio ei helpottaisi niiden ahdinkoa.
Hallitus esittää lisäbudjetissaan määrärahojen korottamista 1,5 miljardilla eurolla ja varsinaisia tuloja vähennettäviksi 341 miljoonalla eurolla.
Valtion nettolainanoton tarve siis kasvaa noin 1,8 miljardilla eurolla.
Kokoomuksen Arto Satonen oudoksui hallituksen näkemystä siitä, että valtion tulee suojella kuntia koronaiskulta.
– Voi hyvää päivää! Ne ovat ihan samat veronmaksajat valtiolla ja kunnilla. Se on suomalainen veronmaksaja, joka ottaa iskun vastaan ihan riippumatta siitä, onko se kunta vai valtio, joka velkaa muodollisesti ottaa.
Myös Timo Heinonen (kok.) katsoi, että hallituksen talouspolitiikassa olisi korjattavaa, vaikka itse koronavirus on pysynyt Suomessa hyvin hallinnassa.
Lisäksi kokoomuslaiset varoittelivat musertavan velkataakan siirtämisestä jälkipolvien maksettavaksi.
Keskustan Esko Kiviranta torjui opposition syytökset huonosta taloudenpidosta.
– Täytyy olla tyytyväinen siihen, ettei opposition kokoomuksella ole oikeastaan enää mitään sanottavaa, kun aletaan keskustalla siitä, minkä julkisen tahon pitäisi ottaa velkaan. On toki selvää, että valtio on sopivin velanottaja tässä tilanteessa.
Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen näki, että nyt on oikea hetki ”klassiselle elvytykselle”.
– En ole lukenut ketään niin markkinaliberaalia taloustieteilijää, joka olisi sitä mieltä, että nyt pitäisi leikata ja ei pitäisi elvyttää.
Kurvinen varoitti, että kuntien jättäminen pulaan näkyisi pidentyvinä hoitojonoina ja irtisanottuina opettajina.
Ryhmäpomosta hallitus on onnistunut kriisitoimillaan estämään konkurssiaallon ja massatyöttömyyden.