Eduskunta pohti syitä maanpuolustustahdon notkahdukseen – Historiattomuus ja varuskuntien lakkautukset askarruttivat
Miksi ihmeessä suomalaisten maanpuolustustahto on yllättäen pudonnut 30 vuoden takaiselle tasolle? Eduskunta pääsi pohtimaan tuoreita kyselytuloksia itsenäisyyspäivän aaton ajankohtaiskeskustelussaan.
Mahdollisina syinä pidettiin muun muassa sotasukupolven jo pitkälle edennyttä poistumista nuorten elämänpiiristä, varuskuntien lakkauttamisia ja historian huonoa tuntemusta.
Keskustan pitkän linjan puolustuspoliitikko Seppo Kääriäinen näki, ettei historiatietoisuus ratkaise maanpuolustustahtoa, mutta on sen pohja.
– Meidän on tunnettava oma historiamme, myös viimeisten sotiemme kaikki vaiheet. Historiattomuuteen ei pidä vaipua, ei milloinkaan, Kääriäinen opasti.
Kääriäinen huomautti, että eduskunnassa ja maanpuolustusjuhlissa ehkä eniten käytetty lause on, että ”maatamme puolustetaan, jos tai kun se on puolustamisen arvoinen ja jos se on kansalaisilleen oikeudenmukainen”.
– Siitä johtuen se on niin, että oikeudenmukaisuuteen ei kuulu etuilu eikä myöskään lusmuilu. Meidän on rakennettava yhdessä semmoista Suomea, jonka täällä asuva kokee sekä asiasyillä että tunnesyillä omaksi isänmaakseen ja sen takia myös haluaa puolustaa omaa maatamme, Kääriäinen vetosi.
Keskustan Eero Reijonen pohti, millainen vaikutus on ollut puolustusvoimauudistuksella, joka tehtiin viime vaalikaudella.
– Osasta maakuntia varuskunnat hävisivät. Nyt kuitenkaan ei ole selvää, miten se on vaikuttanut maanpuolustustahtoon niissä maakunnissa — kun yleisesti arvioidaan, että siellä, missä Puolustusvoimat on näkyvillä, myös maanpuolustustahto on korkealla tasolla. Eli tämä olisi ollut hyvä selkeästi minusta nostaa esille.
Reijosen mielestä eduskunta voi tehdä paljonkin maanpuolustustahdon lisäämiseksi.
– Minusta ei ole välttämätöntä eikä ehkä oikeinkaan, että rupeamme arvioimaan, mitkä poliittiset ryhmät ovat tukeneet enempi ja mitkä vähempi, koska tämä on yhteinen asia. Minä uskon, että lähtökohdan tulee olla se, että koko Suomi haluaa kuitenkin, että Suomea puolustetaan, Reijonen sanoi.
Historiattomuuteen ei pidä vaipua, ei milloinkaan – Seppo Kääriäinen
MTS:n tuoreen kyselyn mukaan maanpuolustustahto on alentunut eniten alle 25-vuotiaiden keskuudessa.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) katsoi, että tulos on otettava vakavasti, vaikkei siitä voi vetää vielä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
– Voi olla, että nuorten maanpuolustustahdon heikkenemiseen vaikuttaa se, että nykyään yhä useammalta nuorelta puuttuu omakohtainen kosketus sota-aikaan, esimerkiksi isovanhempien kertomusten kautta, Niinistö pohti.
Niinistön mukaan puolustushallinnossa on parhaillaan tekeillä selvitys nuorten aikuisten eli alle 35-vuotiaiden näkemyksistä ja asenteista maanpuolustukseen.
Niinistön mukaan maanpuolustustahdossa ei ole kyse kansalaisten suhtautumisesta Puolustusvoimat-nimiseen organisaatioon.
– Siinä on kyse siitä, kuinka legitiimiksi järjestelmämme ylipäätään koetaan ja kuinka voimakkaasti kansalaiset samastuvat Suomi-nimiseen kansallisvaltioon eli kuinka puolustamisen arvoisena Suomi koetaan, ministeri painotti.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen arveli pitkän rauhanajan varmasti omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että sodan kauhut ja kriisit tuntuvat monen suomalaisen, erityisesti nuoren, näkökulmasta kaukaisilta.
– Hyvinvoinnin keskellä on vaikea kuvitella, miten toimittaisiin kriisitilanteessa, ja nuoret katsovat maailmaa eri tavalla kuin vanhempien sukupolvien edustajat: globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja pakolaisten tilanne, näyttäytyvät todellisempina ongelmina kuin oman maan puolustaminen aseellisesti kaikissa tilanteissa, Räsänen arveli.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson näki, ettei maanpuolustustahdossa ole kyse menneisyyden tuntemisesta vaan nykyisyydestä ja ihmisten kokemuksista osallisuudesta sekä yhteiskunnan yhtenäisyydestä.
Andersson piti tärkeänä painottaa itsenäisyyspäivän aattona, että isänmaallisuus ei saa olla käsite, joka sulkee ison osan suomalaisista ulkopuolelle taustan, äidinkielen, uskonnon tai poliittisten mielipiteiden perusteella.
Anderssonin mielestä isänmaallisuuden pitää olla jotain sellaista, jota jokainen saa tuntea ja jota jokainen saa myöskin määritellä.
– Panin ilolla merkille tänään julkistettuja tutkimustietoja siitä, että erityisesti nuoret pitävät Suomen luontoa ja kansallispuistoja tärkeimpänä isänmaallisuutena. Sekin mielestäni osoittaa sen, kuinka tämäkin käsite elää yhteiskunnan kehittymisen myötä, Andersson sanoi.