Eduskunta kiisteli EU-vaikuttamisesta – Tuppuraisen mukaan Suomen ote ei lipsu

EU-selonteko

Palautteelle eduskunnan valiokunnista tuotu hallituksen EU-selonteko herätti kipakkaa keskustelua Suomen otteesta ja kannanmuodostuksesta EU:n taloussääntelyn uudistuksiin.

HALLITUKSEN EU-politiikalle kovinta sapiskaa antoi perussuomalaiset. Edustaja Jani Mäkelä piti sinänsä hyvänä, että selonteossakin puhutaan kyllä siitä, että EU-asioihin pitäisi vaikuttaa ennalta.

– Mutta nyt ei taas näytä siltä: hallitus ei tunnu pystyvän itsekään muodostamaan kantaansa näihin uusiin EU:n tulonsiirtomekanismeihin, sosiaalipaketteihin, joita suunnitellaan, eikä varsinkaan halua osallistaa eduskuntaa tähän keskusteluun, Mäkelä syytti.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vakuutti, että Suomi ei ole avaamassa perussopimuksia ja vakaus- ja kasvusopimuksen keskeiset elementit tulevat olemaan voimassa jatkossakin. Esimerkiksi alijäämäkriteeristöä suhteessa menosääntöön on kuitenkin tarkasteltava ja velkakestävyyttä parannettava.

Tuppurainen korosti myös, että Suomen kanta ilmastotoimien sosiaalivälineeseen on yksiselitteinen ja erittäin kriittinen.

– Viimeksi tänään olen keskustellut tästä Suomen kannasta Hollannin suurlähettilään kanssa, ja olemme tästä asiasta samanmielisiä.

Entinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) myönsi olleensa itsekin hieman huolissaan komission viimeaikaisista esityksistä.

– Aikanaan EU:sta puhuttiin maailman kilpailukykyisimpänä alueena, mutta nyt monet esitykset itse asiassa tuovat meidänkin pöytiimme lisää veroja ja lisää regulaatiota.

Myös Kulmuni korosti, että asioihin pitäisi vaikuttaa etukenossa, sillä komission valmiiseen esitykseen on vaikea saada enää kovin isoja muutoksia.

Kokoomuksen Timo Heinonen huomautti pääministeri Sanna Marinin (sd.) todenneen julkisesti, että Suomi odottaa komission esitystä talous- ja rahaliiton sääntöjen uudistamisesta.

– Nyt näyttää, että Marin on tavannut Olaf Scholzin ja (Angela) Merkelin, ja varmasti näissä tapaamisissa on kuvien ottamisen lisäksi myös käyty keskusteluja. Nyt olisi oleellista, että eduskunta tietäisi, mitä pääministeri Marin näissä keskusteluissa näistä kysymyksistä keskustelee. Tätä eduskunnassa ei nyt tiedetä, ja, arvoisa puhemies, tämä on vakava paikka suomalaisen demokratian näkökulmasta, Heinonen pauhasi.

Ministeri Tuppurainen korosti, että finanssipolitiikan monimutkaisia sääntöjä yksinkertaistetaan perussopimuksia avaamatta. Jäsenvaltioiden velkakestävyyteen sekä vaihtotaseiden mahdollisiin epätasapainoihin on keskityttävä entistä painokkaammin, ministeri näki.

Tuppurainen arveli talouspolitiikan sääntöjen saavan ehkä kokoaankin suuremman huomion. Hän huomautti, että sääntöjen pitää palvella aina kokonaisuutta, eli hyvää, toimivaa talous- ja rahaliittoa ja kestävää kasvua Euroopan unionissa.

– Ja tältä osin Suomen kanta on kyllä tiedossa. Se lukee selonteossa, ja sen uskoisin viimeksi eilen pääministerin vahvistaneen Saksan tulevalle liittokanslerille Olaf Scholzille.

– Mutta aikaa on vaikuttaa, ja Suomi tekee sitä niin ministeri Saarikon kirjeellä kuin pääministeri Marinin puheilla ja allekirjoittaneen toimilla.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) puuttui joidenkin edustajien kaksilla rattailuun ajeluun suhtautumisessa sääntöjen rikkomiseen.

– Minusta on kovin omituista, että jotkut heittelevät aika vapaasti syytöksiä sääntöjen rikkomisesta, mutta samalla eivät haluaisi, että Puolalta ja Unkarilta, jotka rikkovat EU:n kaikkein keskeisimpiä periaatteita, pantaisiin rahahanat kiinni, Hassi puuskahti.