Eduskunnasta lähtee koronan vastaiseen kamppailuun historiallisen suuri lisäbudjetti – valtion velka kasvaa 1,1 miljardilla
Eduskunta lähettää koronaviruksen ja sen taloudellisten haittojen torjumiseen tuhdin kriisipaketin.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) luonnehti torstai-illan istunnosa käsittelyssä ollutta lisäbudjettia ainutlaatuisen isoksi. Sen rahoittamiseksi valtion on otettava lisää velkaa noin 1,1 miljardia euroa.
Valiokunnassa tehtiin Koskisen mukaan hallituksen pohjaesitykseen myös vuosikymmeniin suurimmat lisäykset yritysten akuutin hädän vuoksi.
Koskinen huomautti, että viime päivien aikana määrärahatarve on kasvanut merkittävästi siitä, mitä se oli lisätalousarvioesitystä annettaessa.
– Siksi valiokunta ehdottaa resurssien lisäämistä moninkertaisesti yritystoiminnan tukemiseen sekä merkittävästi myös Huoltovarmuuskeskuksen hankintoihin.
Koskisen mukaan Business Finlandin jaettava osuus kasvaa eniten, ja tarve on todella polttava: muutamassa päivässä rahoitusta on haettu jo noin 368 miljoonaa euroa.
Tuen tarpeen arvioidaan Koskisen mukaan edelleen kasvavan, kun koronaviruksen aiheuttamat häiriöt leviävät yhä laajemmin eri aloille. Lisätalousarvioesitys vastaa silti tässä vaiheessa hänen mukaansa vain aivan akuutteihin kipupisteisiin.
– Hallituksen on reagoitava jatkossakin nopealla aikataululla välttämättömiin määrärahatarpeisiin.
Valtiovarainvaliokunnassa nousi Koskisen mukaan esiin myös Kansaneläkelaitoksen kasvanut resurssitarve.
Etuuksien sekä asiakaspalvelun kasvun arvioidaan aiheuttavan Kelalle tänä vuonna noin 39 miljoonan euron lisäkustannukset. Valtionosuuksien osuus olisi noin 30 miljoonaa euroa.
– Näihin ja moniin muihin määrärahatarpeisiin palataan varmasti seuraavan lisäbudjetin yhteydessä. Myös kuntatalouden tilaa on jatkossa vahvistettava sekä löydettävä keinoja muun muassa kulttuurialan toiminnan tukemiseen, Koskinen totesi.
Oppositio vei äänestykseen omat määrärahaehdotuksensa. Valiokunnan varapuheenjohtaja Esko Kiviranta (kesk.) sanoi ymmärtävänsä yllätyksen, jonka hallitus ja valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueet tuottivat lisäämällä määrärahoja lisäbudjetin eduskunnalle antamisen jälkeen.
– Mutta kokoomus tietysti kykypuolueena kehitti vielä hiukan suuremmat luvut, ja niistä sitten saadaan äänestää tämän illan päätteeksi, illan ratoksi.
Kivirannan mukaan tärkeää on kuitenkin se, että valtiovarainvaliokunnan ja hallituspuolueitten määrittelemät luvut saadaan käyttöön nopeasti.
– Ja kaikki me tiedämme, että nämä summat eivät riitä kovin kauan. Kukaan ei myöskään tiedä sitä sitten, kuinka paljon tarvitaan lisää, mutta varmasti hallituksella ja eduskunnalla löytyy valmiuksia myöntää lisää näitä avustuksia.
Kiviranta muistutti, että nimenomaan suora tuki on tilanteessa paljon tärkeämpi tässä tilanteessa kuin nuo lainat, jotka nekin ovat tärkeä osa pakettia tietylle yritysryhmälle.
Kivirannan mukaan tärkeää on myöskin, että Huoltovarmuuskeskukselle suojavälineitten ja muitten varusteiden hankkimiseen tuleva määräraha nousi täeduskuntakäsittelyssä 6 miljoonasta 40 miljoonaan euroon.
– Huoltovarmuuskeskus vahvana toimijana nyt sitten on tämä hankkija kansainvälisillä markkinoilla tilanteessa, jossa tuo hankintatoiminta ei varmasti ole edes kovin helppoa.
Kiviranta arvioi myös, että hallitus palaa pian myös Kansaneläkelaitoksen resurssitarpeisiin ja kuntatalouden asioihin.
– Ja nekin hoidetaan, hän päätti.