Eduskunnan budjettiväittely pääsi vauhtiin – Hallitus vannoo vastuullisuuden nimeen, oppositio vaatii tulevaisuusinvestointeja
Hallitus ja oppositio ovat vääntäneet kättä talouspolitiikan linjasta tänään alkaneessa eduskunnan budjettikeskustelussa.
Hallituspuolueiden edustajat korostivat, että myös ensi vuonna vakaa julkinen talous on hyvinvointiyhteiskunnan perusta.
Oppositio puolestaan peräänkuulutti aina 2030-luvulle asti tähtäävien uusien investointien tarvetta.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi jättävänsä hallituskauden viimeisen budjetin eduskunnan käsittelyyn tyytyväisin mielin.
– Suomi on monella mittarilla paremmassa kunnossa kuin vaalikauden alussa. Ihmiset ovat saaneet töitä, talouskasvu on eurooppalaisittain nopeaa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on terveemmällä pohjalla. Menetetty vuosikymmen on ohi.
Lisäksi Sipilä iloitsi siitä, että budjetissa pystytään vahvistamaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Budjettiesityksessä veronkevennysten painopiste onkin pieni- ja keskituloisissa ja eläkeläisissä.
– Korotamme jälleen kerran pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Kaikkein pienimpiin päivärahoihin, kuten sairauspäivärahaan ja vanhempainpäivärahaan, tulee noin 80 euron kuukausikorotus. Kuivuuden aiheuttama maatalouden kriisi sai myös helpotusta, Sipilä luetteli.
SDP:n puheenvuoroissa budjettia pidettiin näköalattomana.
Vaikka hallitus on käytännössä jo saavuttanut työllisyystavoitteensa ja kestävyysvajeen kurominen on hyvässä vauhdissa, tuottavuus pitää Sipilän mukaan saada kasvuun.
Hallituksen on määrä nostaa tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen osuutta bruttokansantuotteesta.
Lisäksi Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusvaltuuksia on lisätty.
Eduskuntauransa päättävän Timo Kallin (kesk.) mielestä esitys heijastelee hallituksen suurta linjaa, jonka keskeinen arvovalinta on suomalaisen työn arvostaminen.
Kallin mukaan Suomi voi varautua arvaamattoman maailman mullistuksiin vain panemalla omat asiansa kuntoon.
Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) ihmetteli sitä, ettei oppositio ole hyvästä talouskehityksestä huolimatta löytänyt juuri mitään myönteistä hallituksen työskentelystä.
– Talous ja työllisyys ovat kohentuneet, mutta työtä riittää. Tarvitsemme lisää esimerkiksi muuntokoulutusta ja oppisopimuskoulutusta.
Myös kansanedustaja Lasse Hautala (kesk.) oli huolissaan siitä, että työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa riittävän hyvin.
– Monessa osaamiskeskittymässä ympäri Suomea kannetaan huolta tulevaisuudesta, koska yritykset eivät löydä osaavaa työvoimaa.
SDP:n puheenvuoroissa budjettia pidettiin näköalattomana.
– Hallitus vie Suomea kohti markkinavetoista yhteiskuntaa, ja palkansaajan sopimusturvaa halutaan heikentää. Se lisää eriarvioisuutta ja turvattomuutta, kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) totesi.
Sopimusturvan heikentämisellä Ojala-Niemelä viittasi hallituksen kiisteltyyn lakihankkeeseen, jossa on tarkoitus helpottaa irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä.
Pääoppositiopuolueen puheenjohtaja Antti Rinne puolestaan patisteli hallitusta panostamaan pitkälle tulevaisuuteen kantaviin investointeihin.
Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) komppasi Rinnettä ja esitteli kunnianhimoisen listan uudistuksia, joita Suomi tarvitsisi kipeästi.
Niitä ovat Harakan mukaan oppivelvollisuusiän pidentäminen, varhaiskasvatusuudistus, perhevapaauudistus, sosiaaliturvauudistus ja verouudistus.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tyrmäsi opposition moitteet, joiden mukaan hallituksen budjettiesitys ei suuntautuisi riittävästi tulevaisuuteen.
– Olen täysin eri mieltä. Isompaa tulevaisuustekoa ei ole kuin se, että saamme velaksi elämisen loppumaan. Että lakkaamme elämästä kädet syvällä lastemme taskuissa, ministeri kuittasi SDP:n suuntaan.
Orpon mukaan ylimääräistä jakovaraa ei ole, eikä hallitus syyllistynyt vaalibudjetin tekemiseen.
Myös kansanedustaja Arto Satonen (kok.) kummasteli vasemmiston edustajien kritiikkiä hallituksen talouslinjaa kohtaan.
– Tuntuu siltä, että vasemmisto on unohtanut ohjenuoran, jonka mukaan vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz (kok.) puolestaan tiukkasi demarijohtaja Rinteeltä tämän työmarkkinoita koskevista puheenvuoroista.
– Mistä teidän demokratiakäsityksenne on kotoisin, kun sanotte, että suutari pysyköön lestissään? Ei ainakaan Suomen perustuslaista. Hallituksen ei siis pidä sekaantua sellaiseen lainsäädäntöön, joka koskee työmarkkinoita? Eikö kaikki lainsäädäntö kuulu hallitukselle ja eduskunnalle?
Kääriäisen mielestä sekä hallituksen että opposition riveistä esitettiin käyttökelpoisia ehdotuksia.
Vihreiden Ozan Yanar keskittyi puheenvuorossaan tylyttämään hallituspuolueita.
– Tämä hallitus on ollut hukattujen mahdollisuuksien hallitus, se on nähty. Jälleen edessämme on hukattu budjetti.
Yanar vaati muun muassa suuri panostuksia ilmastonmuutoksen vastaiseen kamppailuun, koulutukseen ja tutkimukseen.
Hän toivoi, että maassa olisi ensi keväänä hallitus, joka uudistaisi taloutta
Keskustakonkari Seppo Kääriäinen toppuutteli iltapäivän kiihkeimpiä puheenvuoroja.
Hän muistutti, että kaikki eduskuntapuolueet ovat osallistuneet suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen.
Kääriäisen mielestä sekä hallituksen että opposition riveistä esitettiin käyttökelpoisia ehdotuksia.
– Talouden hyvä veto pitää saada jatkumaan, joten tarvitsemme osaavaa työvoimaa. Lisäksi pitää keskittyä (yhteiskunnallisen) eheyden vahvsitamiseen.