Droonit jäädyttivät Ukrainan sodan rintamalinjan
Venäjän eteneminen Ukrainassa näyttää hyytyneen täysin. Parin vuoden tasaisen hitaan etenemisen jälkeen Venäjä ei ole saavuttanut Ukrainassa tänä vuonna käytännössä mitään. Samaan aikaan sen tappiot ovat vain kasvaneet, kertoo muun muassa yhdysvaltalaisen ajatushautomon Center for Strategic & International Studiesin (CSIS) raportti.
Siellä, missä Venäjä ylipäänsä onnistuu valtaamaan alueita, sen joukot etenevät päivässä enimmillään alle sata metriä, jos sitäkään. CSIS:n mukaan etenemistahti on yksi hitaimmista missään sodassa sadan viime vuoden aikana.
Rintamalinjan jäätyminen johtuu ensisijaisesti drooneista, sanoo Ukrainan sotaa seuraavan Black Bird Groupin sota-asiantuntija Emil Kastehelmi.
– Venäjä on jumittunut vanhoihin kaavoihinsa. Se yrittää yhä vallata maa-alueita pienillä jalkaväkiosastoilla leveällä rintamalla, mikä ei droonien vuoksi enää onnistu, Kastehelmi arvioi STT:lle.
Droonien vuoksi rintamalinjan molemmille puolille on muodostunut yhteensä noin 20–30 kilometrin alue, jolla liikkuminen on kuolemaksi. CSIS arvioi, että Venäjän tuolla alueella kärsimistä tappioista ylivoimainen enemmistö on Ukrainan droonien aiheuttamia. Droonien vuoksi sodan kumpikaan osapuoli ei pysty enää käyttämään rintamalla panssariajoneuvoja.
Vaikutusta Venäjän sotamenestyksen taantumiseen saattaa olla myös Ukrainan iskuilla Venäjän energiantuotantoon, -jakeluun sekä esimerkiksi ase- ja puolijohdetehtaisiin. Kastehelmen mukaan tämä näkyy esimerkiksi huolto-ongelmina etulinjassa.
– Ei kuitenkaan ole tiedossani, että esimerkiksi jonkin tietyn asejärjestelmän valmistus olisi täysin pysähdyksissä Ukrainan iskujen vuoksi.
Hyökkäyksen hyytymisestä huolimatta Venäjä ei ole lakannut yrittämästä, mikä on alkuvuodesta johtanut valtaviin tappioihin. Sodan alkuvuosina Venäjä menetti sotilaitaan kaksin- tai kolminkertaisesti Ukrainaan nähden, ja CSIS:n mukaan ero on kasvanut entisestään Ukrainan eduksi. Venäjä ei enää pysty kompensoimaan menetyksiään uusilla rekrytoinneilla.
Huhuja on alkanut kiertää jo uudesta liikekannallepanosta, mutta Kastehelmi ei pidä todennäköisenä, että sitä tehtäisiin ennen Venäjän ensi syksyn duumavaaleja.
– Liikekannallepano olisi epäsuosittu toimenpide. Vaikka Venäjän ei tarvitse välittää kansalaismielipiteestä samalla tavalla kuin demokraattisten valtioiden, kansaa ei haluta ärsyttää.
Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että Venäjä saattaisi harkita liikekannallepanoa lähempänä vuodenvaihdetta, jos mikään ei muutu. Lisäksi ukrainalaistietojen mukaan Venäjä harkitsee rintaman levittämistä Ukrainan pohjoisrajalle. Jos tämä toteutuu, liikekannallepanon todennäköisyys kasvaa.
Myös Ukraina kärsii yhä pahasta miespulasta, eikä sillä ole enää liikekannallepanon kaltaista korttia pelattavanaan. Ukraina on onnistunut korvaamaan sotilaitaan miehittämättömillä asejärjestelmillä, mutta Kastehelmen mukaan rintaman leviäminen tuottaisi sille pahoja ongelmia.
Akuutimpi ongelma Ukrainalle on kuitenkin Yhdysvaltojen toimittamien Patriot-ilmatorjuntaohjusten loppuminen. Niillä torjutaan esimerkiksi ballistisia ohjuksia, joista suurempi osa on mennyt viime aikoina puolustuksen läpi ja tehnyt pahoja tuhoja esimerkiksi Kiovassa.
Patriotit ovat kortilla, sillä Yhdysvaltojen liittolaismaat ovat kuluttaneet niitä paljon Iranin Sodassa. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump lupasi keskiviikkona Naton huippukokouksessa Ankarassa, että Ukraina saa valmistaa lisenssillä Patriot-ohjuksia Ukrainassa. Kastehelmen mukaan tästä tai muustakaan lännen ohjustuotannon kasvattamisesta ei ole apua akuuttiin ohjuspulaan.
– Tuotantokapasiteetin kasvattaminen on pitkäaikainen projekti. Moni maa käyttää järjestelmää, ja kaikki haluavat samaan aikaan kerätä niitä varastoon.
Kastehelmen mukaan länsimaat joutuvat pohtimaan lähitulevaisuudessa, miten korkealle ne priorisoivat omien varastojensa täyttämistä Ukrainan ilmapuolustukseen nähden.
– Nämä kysymykset voivat nousta tulevaisuudessa vielä vahvemmin tapetille.
Vaikka Venäjän sota ei etene mihinkään ja kotirintama kärsii Ukrainan aiheuttamasta polttoainepulasta, rauhanneuvottelut eivät häämötä edes horisontissa. Kastehelmen mukaan Venäjä ei ole osoittanut halua ryhtyä mihinkään aitoon rauhanprosessiin.
– Melko hiljattain Venäjä on ilmaissut, että esimerkiksi sen aluetavoitteet eivät ole muuttuneet. Mistään ei ole peruutettu.
Ukraina on viime aikoina iskenyt kauas rintamalinjan taakse muistuttaakseen venäläisiä siitä, että maa käy sotaa. Pisimmillään iskut ovat ulottuneet tuhansien kilometrien päähän Kiovasta. Näillä iskuilla se on yrittänyt pakottaa Venäjän neuvottelupöytään.
– Pitäisi rytistä aika paljon enemmän, että Venäjä lähtisi neuvotteluihin. Jos Venäjä lähtisi diplomaattiselle tielle, se samalla tunnustaisi, ettei sen asevoimat kykene saavuttamaan edes pienimpiä aluetavoitteitaan, kuten Donbassin valtausta. Venäjä ei ole valmis myöntämään tätä itselleen.
Niinpä sota jatkunee ennallaan ainakin ensi vuoteen, mistä Venäjä maksaa kovaa hintaa, Kastehelmi ennustaa.