Draghin investointipaperi hämmentää suomalaismeppejä
Suomalaiset europarlamentaarikot ovat osin hämillään EU:n kilpailukyvyn kohentamista selvittäneen EKP:n entisen pääjohtajan Mario Draghin esityksen mittaluokasta.
Draghi katsoo tuoreessa raportissaan, että EU-alueella tarvittaisiin noin 750–800 miljardin euron arvosta vuotuisia lisäinvestointeja, ja Euroopassa olisi tarve siirtyä kohti yhteisten joukkovelkakirjojen laskemista.
Keskustameppi Elsi Katainen pitää rahasummaa vuositasolla valtavana, joskin myös yksityistä rahaa on laskettava sekaan.
– Joka tapauksessa panostukset ovat valtavia. Yhteisvelkaa en missään nimessä ole kannattamassa. Katainen sanoi perjantaina Helsingissä Euroopan parlamentin meppiaamukahveilla.
Kataisen mukaan olemassa olevien rahastojen uudelleen kohdentamista kannattaa edelleenkin harkita, samoin pankkiunionin vahvistamista lainoittamisen helpottamiseksi.
Kataisen mukaan tehostamista olisi ”ihan joka tasolla”, mutta harjoituksesta ei tule helppo.
– Tässähän tulee jäsenmaiden jäsenmaksujen nosto ilman muuta, sekään ei ole kyllä yksinkertainen asia.
Myös perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen pitää Draghin esitystä mittakaavaltaan valtavana. Tynkkysen mukaan Dragin esitys olisi joka vuosi isompi kuin taannoinen elpymispaketti, joka hänen mukaansa meni ”ikkunaremontteihin sun muihin”.
Yhteisvelkaan erittäin kielteisesti suhtautuva Tynkkynen huomauttaa, että kaikkia elpymispaketin varojakaan ei ole vielä käytetty.
– Ja nyt sitten lähdettäisiin puskemaan tämän kokoisia paketteja. Huoli kyllä herää, kuinka tehokasta rahankäyttöä se tulee sitten olemaan.
– Me ei voida ottaa näin isoa harppausta tietämättä, millä säännöillä tullaan sitten pelaamaan, Tynkkynen katsoo.
Vihreiden Maria Ohisalon mielestä niiden, jotka sanovat että tämä tai tämä ei käy, pitää esittää vaihtoehtoisia keinoja.
– Totta kai pitää käyttää ensin ne olemassa olevat rahastot, instrumentit, pitää katsoa mitä jäsenmaksuille tapahtuu.
Ohisalon mukaan samaan aikaan EU:lla on myös mahdollisuus kerätä omia varoja erilaisin ympäristötullein. Ohisalo pitää selvänä, että jonkinlainen yhteisjärjestely on joka tapauksessa tulossa, ja pelkällä vastustuksella sanoo vain itsensä irti pöydistä, joissa neuvottelut käydään.
– Ja jos halutaan vaikuttaa siihen, millä kriteereillä sitä rahaa jaetaan, silloin kannattaisi istua niissä pöydissä, joissa neuvotellaan, hän opastaa Suomen hallitusta.
Ohisalon mielestä keskustelu kääntyy liian helposti pelkkään yhteisvelkaan.
– Pitäisi pystyä puhumaan laajasti tästä koko paletista. Ei me pärjätä kilpailussa Kiinan ja USA:n kanssa, jos me ei tehdä tätä paremmin kuin nykyhetkellä.
Ohisalon mukaan Suomi ei pärjää kilpailussa, jossa Saksa ja Ranska syytävät valtiontukia omilleen. EU:n yhteinen investointipaketti voisi hänen mielestään olla lääke tähän ongelmaan.
– Sitten he ovat ehkä valmiita lopettamaan sen oman valtiontuen jakamisensa, Ohisalo arvioi.