Budjettisopu vaikuttaa karkaavan EU-johtajilta viikonlopun huippukokouksessa – Pääministeri Marin: "Ei voi olla niin, että yksi tai muutama maa sanelisi lopputuloksen"
EU-johtajien lausunnoissa kuuluu epäileviä sävyjä siitä, onnistuvatko EU-maat löytämään yhteisen sävelen tulevien vuosien rahankäytöstä tämän viikonlopun huippukokouksessa.
Kokous alkoi eilen ja kahdenvälisiä neuvotteluja käytiin läpi yön. EU-johtajien oli määrä palata pyöreään pöytään noin kello yhdeltä Suomen aikaa, mutta kokouksen alkua lykättiin yhä eteenpäin.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin tiedottajan Barend Leytsin mukaan Michel jatkaa sittenkin kahdenvälisiä keskusteluja eri muodoissa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei osannut arvioida, saavutetaanko tänään sopua vai ei.
– Tällä hetkellä näyttää vielä siltä, että maat ovat aika kaukana toisistansa, Marin sanoi saapuessaan takaisin kokouspaikalle pienen tauon jälkeen.
Marinin mukaan kaikkien pitää tulla hieman vastaan, jos budjetista halutaan saavuttaa yhteisymmärrys.
– Ei voi olla niin, että yksi tai muutama maa sanelisi lopputuloksen.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen puolestaan sanoi suoraan, ettei usko, että EU-johtajat löytävät sopua monivuotisesta rahoituskehyksestä tässä huippukokouksessa.
– Olen halukas ja valmistautunut jäämään koko viikonlopuksi, mutta ei, en usko, että saavutamme sopimusta, Frederiksen sanoi toimittajille.
Tanska kuuluu tiukinta budjettikuria kannattavien maiden joukkoon Ruotsin, Hollannin ja Itävallan kanssa.
Nelikko on vaatinut budjetin koon rajoittamista yhteen prosenttiin EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta, eikä ole toistaiseksi joustanut kannastaan.
Yöllä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kävi kahdenvälisiä neuvotteluja kunkin jäsenmaan kanssa.
Keskustelut käytiin puheenjohtajamaakierron mukaisessa järjestyksessä aloittaen nykyisestä puheenjohtajasta Kroatiasta, mikä tarkoitti, että edellinen puheenjohtajamaa Suomi oli vuorossa viimeisenä. Suomen keskustelu Michelin kanssa oli ohi hieman ennen aamukahdeksaa Suomen aikaa.
Marin sanoo kerranneensa tapaamisessa Suomen keskeisiä tavoitteita, joita ovat budjetin matala kokonaistaso, maatalouden kehittämisrahoituksen turvaaminen sekä vahvan oikeusvaltiomekanismin sisällyttäminen budjettiin.
Marin ei halunnut kommentoida yksityiskohtia siitä, mitä Michel mahdollisesti tarjosi Suomelle tai missä asioissa Suomi olisi valmis tulemaan vastaan.
– Sen aika on sitten, kun sopu on saavutettu, Marin sanoi.
Marin on pettynyt siihen, miten oikeusvaltiomekanismi on kirjattu Michelin budjettiehdotukseen.
Oikeusvaltiomekanismilla tarkoitetaan yksinkertaistetusti sitä, että EU-rahojen käyttöä sidotaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
– Tietenkin hän (Michel) on pyrkinyt muodostamaan sellaisen kokonaisratkaisun, jossa on erilaisia osia eri maille. Minä en itse ymmärrä tätä hänen ratkaisuaan, enkä ole saanut sellaista perustetta, että ymmärrykseni tämän asian suhteen olisi lisääntynyt.
Sovun saavuttamiseksi EU-johtajien olisi löydettävä yhteisymmärrys muun muassa monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistasosta.
Huippukokouksia johtavan Michelin ehdotus vuosien 2021–2027 budjetin kokonaistasoksi on yli 1 094 miljardia euroa, mitä Suomi on pitänyt liian korkeana. Michelin ehdotus vastaa 1,074 prosenttia jäsenmaidenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
Neuvotteluja on mutkistanut suuren nettomaksajan Britannian lähtö unionista. Muun muassa sen jäljiltä jäsenmaiden maksuosuudet ovat kasvamassa.
Suomen maksuosuuden lopullista nousua on toistaiseksi aikaista arvioida, sillä se riippuu saatavien ja maksujen lisäksi myös siitä, millaisista uusista tulonlähteistä EU-maat mahdollisesti sopivat.
Tilkettä EU-budjettiin on etsitty esimerkiksi mahdollisesta muoviverosta ja päästökauppajärjestelmästä.
Marinin mukaan uusiin tulonlähteisiin liittyy vielä monia kysymysmerkkejä.
– Ne ovat ehdotuksia pöydällä, mutta niistä uupuu vielä konkretiaa. Me olemme ilmaisseet, että me olemme valmiita näistäkin keskustelemaan, Marin sanoo.
EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd.) toivoo, että jäsenmaat ohjaavat riittävästi rahaa uusiin menokohteisiin kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan ja teknologiseen kehitykseen.
Urpilainen vieraili perjantaina Suomessa tapaamassa muun muassa ministereitä ja kävi kuultavana eduskunnan suuressa valiokunnassa.
EU:n seitsemän vuoden budjetista rahaa ohjataan karkeasti kolmeen kohteeseen: maatalouteen, alueiden kehittämiseen ja modernisointiin.
Komissio on esittänyt, että aiempaa isompi osuus rahoista laitettaisiin näistä jälkimmäiseen eli uusiin menokohteisiin.
Urpilaisen vastuulla 27-henkisessä komissiossa ovat kansainväliset kumppanuudet eli hän seuraa tarkasti, kuinka paljon rahaa budjetin modernisointiin ollaan ohjaamassa.
Ulkosuhteisiin pitää hänen mukaansa varata riittävästi rahaa, jos komission halutaan vahvistavan EU:n kansainvälistä roolia.
– Ymmärrän, että maatalous ja koheesioasiat ovat tärkeitä, toki myös Suomelle. Mutta se ei tarkoita, että uusiin painopisteisiin ja haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, teknologiseen kehityksen ja koko kansainväliseen yhteistyöhön ei jäisi riittävästi pelimerkkejä, Urpilainen sanoi tavatessaan toimittajia Helsingissä.
Juttua päivitetty kauttaaltaan ja otsikkoa muokattu klo 14.17.