Budjetti valmistui valtiovarainvaliokunnasta – 40 miljoonan lisäyksissä panostuksia väyliin, osaamiseen, ympäristöön ja maatalouteen
Valtion ensi vuoden talousarvioesitys on valmis käsittelyyn eduskunnan suuressa salissa.
Mietintönsä valmiiksi saanut valtiovarainvaliokunta lisää menoihin hallitusryhmien sopimuksella 40 miljoonaa euroa eri kohteisiin.
Suurimmat määrärahalisäykset osoitetaan liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen (noin 13 milj. euroa) ja osaamisen tukemiseen (noin 11 milj. euroa).
Rahoitusta lisätään myös muun muassa ulkoilun ja retkeilyn edistämiseen, ympäristönsuojeluun, kansalaisjärjestöjen toimintaan sekä maatalouden kannattavuuden parantamiseen.
Valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Esko Kiviranta (kesk.) piti valiokunnan tiedotustilaisuudessa keskustan kannalta tärkeänä, että perusturva ensi vuoden budjetin kautta paranee.
Kiviranta huomautti, että yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä ja pienimpiä vanhempain- ja sairauspäivärahoja sekä pienimpiä eläkkeitä korotetaan.
Kiviranta nosti esiin myös, että pieni- ja keskituloisille annetaan erityistä hyvitystä liikennepolttoaineiden valmisteveron korotuksesta 200 miljoonaa euroa vuositasolla.
– Poliisien määrää nostetaan ja maatalouden kannalta on tärkeää, että ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksien vaje vuonna 2020 paikataan. Se jäi viime kaudella tekemättä. Myöskin seutukaupunkeja otetaan huomioon, muun muassa kovia kokeneelle Savonlinnalle annetaan lisää koulutusaloituspaikkoja.
Talousarvion loppusumma on noin 57,7 miljardia euroa, mikä on noin 2,2 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinainen talousarvio.
Talousarvioesitys on samalla 2,2 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla.
Valiokunta arvioi, että Suomen talouden näkymät ovat edelleen suotuisat, vaikka talouden kasvun ennustetaan hieman hidastuvan.
Julkisessa taloudessa vallitsee tästä huolimatta rakenteellinen menojen ja tulojen välinen epätasapaino.
Vuoden 2020 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 110 miljardia euroa, mikä on noin 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valiokunta korostaa tarvetta saada talous tavoitteiden mukaisesti tasapainoon vuonna 2023, mikä edellyttää ennen kaikkea työllisyysasteen nostamista vähintään 75 prosenttiin.
– Mikään yksittäinen uudistus ei kohenna työllisyyttä riittävästi, vaan tarvitaan useita samaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. On parannettava mm. työvoimapolitiikan palvelurakennetta, edistettävä työkykyä ja työperäistä maahanmuuttoa ja lievennettävä kohtaanto-ongelmaa, valiokunta linjaa mietinnössään,
Talouden tasapainottamiseksi on valiokunnan lisäksi on jatkettava rakenteellisten uudistusten toimeenpanoa ja parannettava talouden kasvuedellytyksiä vauhdittamalla osaamista ja innovaatioita luovia investointeja.
Hiilineutraalisuuden saavuttamista vuoteen 2035 budjetti edistää noin kahdella miljardilla eurolla.
Suurimmat panostukset tehdään luonnonsuojeluun, maatalouteen ja kiertotalouden edistämiseen sekä liikenneverkon kehittämiseen.
Valiokunta pitää myös oleellisena, että yritystukijärjestelmää kehitetään valtiontalouden kannalta kustannustehokkaammaksi ja ilmastopoliittiset tavoitteet huomioivaksi.
Mietintöön on jätetty kolme vastalausetta oppositioryhmiltä.
Budjetin täysistuntokäsittely alkaa ensi tiistaina. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy valtion ensi vuoden talousarvion lopullisesti perjantaina 20. joulukuuta.
Juttu täydentyy myöhemmin.