Budjetissa on Lintilän mukaan varauduttava jopa kriisiin, vaikka draamaa taloustilanteessa ei ole
Talouden hoitamisessa pitää aina olla kriisivalmius, vaikka tällä hetkellä Suomessa ei ole mitään dramaattista taloustilannetta käynnissä, arvioi valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.).
Budjetin hiominen alkaa, kun valtiovarainministeriön sisäiset neuvottelut käynnistyvät tiistaina. Hallitus kokoontuu varsinaiseen budjettiriiheen syyskuussa.
Ensi vuoden talouslinjoja vedetään tummien pilvien alla. Suurvaltojen kauppasota ja Britannian mahdollinen EU-ero tuovat epävarmuutta maailmantalouteen, joka vaikuttaa suuresti Suomen vientivetoiseen talouteen.
– Yli 40 prosenttia bkt:sta tulee viennistä, ja sinnehän tulee koko ajan synkkiä pilviä. Me taas emme voi hirveästi vaikuttaa siihen, mitä Mr. (Donald) Trump tai Mr. Xi (Jinping) sanovat. Joten meidän tulee keskittyä siihen, että me pystymme luomaan omaan kansalliseen talouteemme luottamusta ja ennustettavuutta, Lintilä sanoo.
Maailmantalouden epävarmuuden lisäksi budjettiin vaikuttaa se, että talouskasvun nopein vaihe on ohitettu.
Valtiovarainministeriö ennusti kesäkuussa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia. Ensi vuonna bruttokansantuotteen (bkt) muutos on ennusteen mukaan 1,2 prosenttia.
Lintilä kuitenkin korostaa, että Suomessa ollaan edelleen normaalin suhdannevaihtelun piirissä, vaikka kaikkea ei voi ennustaa.
Hän muistelee finanssikriisiä edeltänyttä vuotta 2007, jolloin hallitusneuvotteluissa pohdittiin, kirjataanko talousohjelmaan, että bkt:n kasvu ei tipahtaisi Suomessa alle 1:n tai 1,5 prosentin.
– Vuosi sen jälkeen se oli -8. Tämä on se tilanne. Aina voi tulla jotain, joka muuttaa kaiken totaalisesti.
Lintilä arvioi, että jakovaraa on budjetissa sen verran kuin hallitusohjelmassa on sovittu.
Palkansaajien kannalta tärkeisiin ansiotuloveroihin on odotettavissa normaalit indeksikorotukset.
Lisäksi hallitusohjelmassa on sovittu pieni- ja keskituloisiin kohdistuvasta maltillisesta veronkevennyksestä, joka on mitoitettu 200 miljoonaan euroon.
Niin sanottua suurituloisten solidaarisuusveroa jatketaan hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti. Solidaarisuusvero tarkoittaa ansiotuloveron ylintä tuloluokkaa, jonka alaraja on tänä vuonna 76 100 euroa.
Hallitusohjelmassa linjattiin myös tupakka- ja nikotiinituotteiden, alkoholin sekä virvoitusjuomien veronkorotuksista.
Lintilä kertoo, että sovituista korotuksista pidetään kiinni, mutta riihen aikana päätetään, miten korotuksia jaksotetaan.