Brexit-superviikko on käsillä: EU-eropäivä häämöttää, May kovistelee brittiparlamenttia – mitä äänestyksen aattona on hyvä tietää?
Britannian on määrä erota EU:sta 29. maaliskuuta, mutta kompuroiden edenneessä brexit-hankkeessa on vielä lukuisia kysymysmerkkejä.
Brexitin kohtalonhetket ovat käsillä tällä viikolla, kun erosopimusta ruoditaan niin Lontoossa kuin EU-parlamentin täysistuntoviikolla Strasbourgissa.
Brittiparlamentti äänestää
Äänestys brexit-erosopimuksesta järjestetään parlamentin alahuoneessa vihdoin tiistaina.
Sopimuksesta piti äänestää jo joulukuussa, mutta pääministeri Theresa May väisti ilmeisen tappion lykkäämällä äänestystä.
Viivytystaistelu ei tosin näytä onnistuneen, sillä parlamentin alahuone todennäköisesti hylkää erosopimuksen selvin luvuin.
Pääministeri May aikoo silti vielä vedota vastahakoisiin parlamentin jäseniin brexit-sopimuksen hyväksymisen puolesta.
Hän on varoittanut toistuvasti, että vuoden 2016 kansanäänestyksen tuloksen sivuuttaminen rapauttaisi brittien uskoa maan poliittista järjestelmää kohtaan.
Myös EU-johtajat aikovat mediatietojen mukaan vielä taivutella alahuonetta sopimuksen kannalle.
Epäsuosittu erosopimus
Erosopimuksessa linjataan muun muassa Britanniassa asuvien EU:n kansalaisten ja EU-maissa asuvien brittien asemasta eron jälkeen.
Lisäksi sopimuksessa todetaan, että Britannia joutuu maksamaan EU:lle noin 40 miljardia euroa erorahaa.
Neuvotteluissa linjattiin myös Pohjois-Irlannin ja EU-jäsen Irlannin välisen rajan järjestelyistä.
EU ja britit hyväksyivät 585-sivuisen erosopimuksen kuukausien neuvottelujen jälkeen.
Kriitikkojen mielestä sopimus on EU:n sanelema: se pakottaisi Britannian tottelemaan unionin sääntöjä, mutta jättäisi britit ulos päättävistä pöydistä.
Sopimuksen puolustajat näkevät, että sen takaama siirtymäaika vuoden 2020 loppuun saakka helpottaisi brittien mukautumista uuteen tilanteeseen.
Jos sopimus hylätään
Pääministeri Mayn mukaan koko brexit-prosessi voi keskeytyä, jos hänen neuvottelemansa erosopimus ei mene läpi parlamentissa.
Sekavat brexit-neuvottelut ovat kuitenkin osoittaneet, että eroprosessin etenemisen ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa.
Jos May häviää tiistain äänestyksen alahuoneessa, sopimuksesta on periaatteessa mahdollista järjestää kolmen viikon päästä uusi äänestys.
Muita vaihtoehtoja ovat muun muassa uuden kansanäänestyksen järjestäminen, parlamenttivaalien pitäminen tai uuden pääministerin valitseminen.
EU on ollut tiukkana siitä, että nykyistä erosopimusta ei enää avata. Sen mukaan neuvottelutulokseen voidaan korkeintaan tehdä tarkennuksia.
Eropäivä
Lissabonin sopimuksen mukaisesti eropäiväksi on valikoitunut 29. maaliskuuta.
EU-tuomioistuimen mukaan Britannia voi kuitenkin yksipuolisella ilmoituksella vetäytyä erosta. Päivämäärän lykkääminen puolestaan vaatisi kaikkien muiden EU-maiden hyväksynnän.
Jos brittiparlamentti hylkää brexit-sopimuksen tiistaina, Britanniaa uhkaa sopimukseton EU-ero.
Se vaarantaisi Britannian aseman finanssimaailman keskuksena. Lisäksi Britannian ja EU:n välinen kauppa ajautuisi Maailman kauppajärjestö WTO:n sopimusten varaan.
Pääministeri May arvioi maanantaina, että Britannian parlamentti todennäköisesti mieluummin torppaisi koko brexitin kuin antaisi maan erota EU:sta ilman sopimusta.
Miten brexit on vaikuttanut Britanniaan?
Ennen kansanäänestystä annetut varoitukset talouskriisin puhkeamisesta ovat osoittautuneet liioitelluiksi.
Pitkittynyt poliittinen kaaos ja epävarmuus alkavat kuitenkin painaa talousnäkymiä.
Esimerkiksi monet Lontoossa toimivista rahalaitoksista suunnittelevat siirtävänsä toimintojaan ja pääomiaan manner-Euroopan suurkaupunkeihin.
Lisäksi hyvin tasaväkinen brexit-kansanäänestys on syventänyt brittiläisen yhteiskunnan jakolinjoja.
Esimerkiksi Skotlanti ja Pohjois-Irlanti äänestivät EU:ssa pysymisen puolesta. Englanti ja Wales puolestaan halusivat irtautua unionista.