Brexitin myötä EU-parlamenttiin noussut Alviina Alametsä pääsee istumaan Berlusconin kanssa samaan valiokuntaan
Euroopan parlamentti kokoontuu ensi viikolla ensimmäiseen täysistuntoonsa Britannian lähdön jälkeen. Viime viikolla tunnelma oli vielä haikea, kun europarlamentaarikot jättivät laulaen hyvästejä brittikollegoilleen.
Nyt parlamentissa mieli on kääntynyt jo hiukan uutta odottavaksi, kuvailee Suomen tuorein europarlamentaarikko Alviina Alametsä (vihr.). Hän aloitti parlamenttityönsä tällä viikolla, koska Suomi sai yhden lisämepin brexitin toteuduttua.
Paikka kuului Alametsälle, sillä hän sijoittui viime kevään eurovaaleissa vertausluvullaan 14. sijalle.
Alametsä ei vaikuta olevan huolissaan populististen äänenpainojen voimistumisesta brexitin jälkeisessä parlamenttityössä. Hänelle EU näyttäytyy ennen kaikkea mahdollisuutena ratkaista kriisejä niin kotimaassa kuin kansainvälisillä kentillä.
Tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus luo kuitenkin Alametsän mukaan tilaa populistisille heitoille, jotka flirttailevat jopa unionista eroamisella.
– Todellisuudessahan se vain pahentaisi tilannetta, eikä se ainakaan auttaisi sitä, että selviäisimme suurista kriiseistä, Alametsä sanoo.
– Mietitään esimerkiksi Suomen taloudellista tilannetta. Kyllä haluan vakavasti pyytää kollegoitani miettimään sitä, että onko tutkittua tietoa siitä, että Suomella menisi muka paremmin ilman EU:ta. Väitän, että sellaista tietoa ei ole.
Alametsän ensimmäiset päivät ovat olleet hänen mukaansa täynnä paikasta toiseen säntäilyä, kaavakkeiden täyttämistä, kollegojen tapaamisia, haastatteluja ja asunnonmetsästystä.
Europarlamentaarikon arkeen kuuluvat myös säännölliset vierailut kotimaahan.
Alametsä haluaisi kulkea Brysselin ja Helsingin väliä myös maata pitkin, mutta jo ensimmäisinä päivinään hän on joutunut huomaamaan, että parlamentin byrokratia ei aietta tue.
Parlamentin matkustussäännöt suosivat kotimaahan kulkemista nopeimman mahdollisen reitin kautta, joten maata pitkin matkustaminen vaatii mepiltä ylimääräistä paperin pyörittelyä.
EU-parlamentin kokoonpano on brittien lähdön jälkeen aiempaa pienempi. Osa briteiltä jääneistä paikoista jaettiin uudestaan muille jäsenmaille.
Tämän myötä poliittisten ryhmien voimasuhteet ovat keikahtaneet hieman kohti oikeaa. Kansallismielinen Identiteetti ja demokratia -ryhmä (ID) kasvatti kokoaan ja nousi vihreitä suuremmaksi ryhmäksi parlamentissa. ID-ryhmässä istuvat myös Suomen perussuomalaiset mepit.
Myös parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue EPP kasvatti kokoaan hieman. Sen sijaan toiseksi ja kolmanneksi suurimmat ryhmät, eli sosialistien ja sosiaalidemokraattien ryhmä sekä liberaaliryhmä Renew Europe, kutistuivat hieman.
Alametsä uskoo, että vihreät saavat jatkossakin äänensä kuuluviin ryhmän pienenemisestä huolimatta.
– Meillä vihreillä se valta liittyy tällä hetkellä paljon siihen, että meidän edustajilla ja heidän henkilökunnallaan on paljon tietopohjaa esimerkiksi ilmastokriisin ratkomisesta.
Alametsä on innoissaan siitä, että hän pääsee istumaan EU-parlamentin ulkoasianvaliokuntaan ainoana suomalaisena meppinä. Samassa valiokunnassa istuvat esimerkiksi Italian entinen pääministeri Silvio Berlusconi ja Viron entinen ulkoministeri Urmas Paet.
Alametsä kertoo, että vihreät meppikollegat Heidi Hautala ja Ville Niinistö kannustivat häntä hakemaan rohkeasti korkeisiin valiokuntatehtäviin. Niinpä Alametsä ilmoitti kiinnostuksensa ulkoasiainvaliokuntaa kohtaan, ja vihreiden ryhmä katsoi, että tuoreen mepin aiempi kokemus voisi sopia hyvin tehtävään.
– Alkuun ajattelin, että uuden mepin voi olla vaikea saada kyseistä painavaa tehtävää, mutta sitten ryhmässä koettiin, että minulla on siihen sopivaa taustaa.
Alametsä on aiemmin työskennellyt konfliktinratkaisujärjestö CMI:ssä sekä Pekka Haaviston (vihr.) eduskunta-avustajana.
Ulkoasianvaliokunnassa hän haluaa vaikuttaa siihen, että EU:sta tulisi entistä vahvempi ihmisoikeuksien ja rauhan puolustaja.
– Meidän tulee lopettaa asekauppa ihmisoikeuksia rikkoviin valtioihin. EU:n on panostettava rauhanvälitykseen, yhteiskuntien rakentamiseen ja tulitaukojen neuvottelemiseen, Alametsä sanoo.
Alametsä näkee, että ratkaisemattomat konfliktit maailmalla tarjoavat myös polttovoimaa populistiselle liikehdinnälle, kun esimerkiksi pakolaisvirrat suuntaavat Eurooppaan.
– Silloin on helppoa kehystää asiat niin, että maahanmuutto aiheuttaa myös meidän taloudelliset ongelmamme, vaikka niinhän ei itse asiassa ole. Paras tapa auttaa on turvapaikkojen myöntämisen lisäksi ehkäistä sotia ja ratkoa kriisejä, ja sitä EU:n kannattaa resursseillaan tehdä.