Asiat osaava johtaja, velvollisuudentuntoinen erakko – näin kollegat kuvailevat Matti Vanhasta
Keskustan vaaliristeilyn huipennus, presidenttiehdokas Matti Vanhasen puhe saa epäonnisen alun.
Laiva lähtee Tallinnan satamasta kriittisellä hetkellä juuri kun ehdokkaan pitäisi aloittaa puheensa. Vaikka potkurien tuottama tärinä ja jyrinä lähes hukuttaa puheen alleen, Vanhanen ottaa tilanteen haltuunsa.
Risteilyn jälkeen Vanhanen saa kiitosta esiintymisestään, jossa hän avaa myös omaa sisintään ottamalla spontaanisti esille lievän änkytyksensä.
Kaavasta poikkeava esiintyminen kiinnostaa, sillä konkaripoliitikko ei voi oikein loistaa tuoreudellaankaan. Presidenttiehdokkaanakin hän on ehtinyt kiertää maata jo puolitoista vuotta parin kolmen prosentin gallup-kannatuksella.
Vanhasta gallupit eivät ole lannistaneet. Hän oli alun perinkin valmis lähtemään ehdolle myös siinä tapauksessa, että istuva presidentti pyrkii jatkoon.
Matti on hyvin velvollisuudentuntoinen.
Liisa Hyssälä
Raskaiden pääministerivuosien kuluttaman Vanhasen arveltiin välillä jo jättäneen hyvästit politiikalle, mutta veri veti takaisin.
Vanhasen hallitusten entinen peruspalvelu- ja sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä arvelee, että Vanhasen sai palaamaan aatteen palo. Osansa on myös lapsuudenkodista perua olevalla halulla muuttaa maailmaa paremmaksi.
– Ja Matti on hyvin velvollisuudentuntoinen, ehkä se on taakkakin se suuri velvollisuudentunto. Ei hän omaa kunniaansa etsi, hän on velvollisuudentunnostakin asioita tekevän suomalaisen miehen kuva.
Hyssälä teki Vanhasen kanssa hallituksessa seitsemän vuotta tiivistä yhteistyötä.
– Ja minun on sanottava kyllä, että Matti on hyvä johtaja.
Hyssälän mukaan Vanhanen antoi ministereilleen tilaa tehdä asioita omalla tavallaan eikä sortunut päsmäröintiin.
– Oli tosi matala kynnys ottaa aika pääministeriltä ja mennä kertomaan jostakin omasta asiasta, mikä minua nyt hiertää. Tai mennä sanomaan keskustan politiikasta, että nyt tämä on minun mielestäni jotenkin hankalassa jamassa.
Hyssälän mukaan Vanhasen hallituksen kokouksissa ketään ei koskaan arveluttanut, mahtoiko pääministeri olla kartalla kulloinkin käsiteltävästä asiasta. Vanhanen oli aina lukenut paperit ja perehtynyt niihin.
Hyssälä hämmästelee yhä, kuinka Vanhanen osasi budjettineuvotteluissa hänenkin ministeriönsä pääluokan momentilleen määrärahatarpeineen.
– Minä ajattelin, että ei voi olla totta tämä kapasiteetti, mikä ihmisellä on!
Vanhanen tunnetaan myös lehmänhermoistaan, joihin pitkäaikainen pääministerin erityisavustaja Timo Laaninen suhtautuu yhä suurella kunnioituksella.
Laaninen muistaa istuneensa neljän ja puolen aikana Vanhasen kanssa lukemattomissa neuvotteluissa, jotka olivat joskus todella tiukkojakin.
– En muista yhtään kertaa, että hän olisi hermostunut tai nostanut edes ääntään. Kaulan hienoisesta punerruksesta saattoi vain joskus päätellä, että asiat eivät juuri nyt mene hänen kannaltaan parhaalla mahdollisella tavalla…
Vanhasen johtamistaitoja ja yhteistyökykyä ovat kiitelleet muutkin kuin omat. Parhaita tyylinäytteitä on SDP:n luottamuksen palauttaminen vuoden 2003 repivän Irak-kriisin jälkeen.
Myös kokoomuksessa Vanhasen johtamista arvostettiin. Entinen kokoomusministeri Jyri Häkämies arveli Eveliina Talvitien kirjassa Matti Vanhanen – Mies joka halusi olla asia vuonna 2011 Vanhasen ja Jyrki Kataisen yhteistyön olleen parhaita pääministerin ja valtiovarainministerin välisiä suhteita.
Häkämies kuvailee luonteeltaan tasaisen kaksikon kasvaneen yhteen kuin vanha aviopari. Myös Katainen on kertonut tulleensa Vanhasen kanssa erittäin hyvin toimeen.
Myös pääministerin valtiosihteerinä 2003–2010 toiminut Risto Volanen näkee Vanhasen asiat ja menettelytavat erittäin vahvasti hallitsevana johtajana.
– Meillehän ei tullut oikeastaan kertaakaan sellaista, että olisi joku prosessi katkennut tai tullut yllätyksiä.
Jos ei yllätyksiä tullut prosesseissa, ulkomaailma tuotti niitä joskus. Kaakkois-Aasian tsunamituho herätti suomalaiset maan rauhanajan pahimpaan onnettomuuteen joulunpyhien jälkeen 2004. Tuhon laajuus hahmottui vähitellen tiedon murusista.
Suomalaisten pelastusoperaatiota valmiuspäällikkönä johtanut Volanen kiittelee pääministeriltä saamaansa tukea. Vanhanen otti vastuun jo Volasen ja hänen vaimonsa kotona keräämien ensimmäisten huolestuttavien tietojen pohjalta sekä antoi valtuudet käytännön toimiin pitää huolta suomalaisten turvallisuudesta. Ilmasilta Thaimaahan rakennettiin ripeästi.
Mitään valmista toimintamallia tilanteessa ei ollut. Pääministeri riskeerasi operaatiossa oman asemansa, sillä kaikkien päätösten juridisia ja taloudellisia ulottuvuuksia ei ehditty selvittää.
Kansakunnan sielunpaimeneksikin tilanteessa joutunut Vanhanen on kertonut myöhemmin toivoneensa kriisin hoidossa enemmän tukea presidentti Tarja Haloselta ja puhemies Paavo Lipposelta.
Pääministerinä Vanhanen sai erinomaisen alun vaikeista lähtökohdista huolimatta.
– Matti oli erittäin suosittu pääministeri, ja omat joukot kokivat, että nyt saatiin sellainen kaveri, jolla kaikki taustat ovat sillä tavalla kunnossa, että ei ole mitään luurankoja pelättävissä, Vanhasen kaudella keskustan eduskuntaryhmää johtanut Timo Kalli muistelee.
Ilo oli ennenaikaista. Avioero särki idyllin ja suisti Vanhasen vuosikausia kestäneeseen yksityiselämänsä julkiseen riepotteluun.
Kalli muistaa, kuinka Vanhasen kertoi erostaan samalla, kun keskusteltiin hänen asettumisestaan keskustan presidenttiehdokkaaksi.
– Kun se mielikuva meillä kaikilla oli niin puhdas ja neutraali, niin totta kai tämmöinen pysähdytti ja toi mieleen, että samanlainen kuolevainen se Matti kuitenkin on.
Myös Hyssälä muistaa hyvin tuolloiset tunnelmat.
– Kyllä sen näki, että Matti kärsi tosi paljon. Ja eduskuntaryhmä oli vähän kuin Laokoon-ryhmä tuolla museossa. Se oli aika lailla hajallaan joka suuntaan, koska se oli niin yllättävä asia ja vaikea käsitellä.
Hyssälä myöntää, ettei itsekään tilanteessa oikein tiennyt, miten päin rivissä seistä.
– Kertoisin muunneltua totuutta, jos toisin asian sanoisin.
– Mutta siitä selvittiin, ja eiköhän se ole niin, että keskusta on kriisissä parhaimmillaan. Se ilo taas palasi.
Vaikka Vanhanen hallitsee asiat suvereenisti, sosiaalisella lahjakkuudellaan hän ei edelleenkään loista.
Hyssälän mielestä Vanhanen on kuunteleva, kannustava ja helposti lähestyttävä johtaja, mutta toisaalta myös yksinäinen purjehtija. Keskustan lokakuisella vaaliristeilylläkin Hyssälä huomasi Vanhasen viihtyvän tapansa mukaan omissa oloissaan.
– Hyvin yksinäiseltä hän näytti siellä, ja minä odotin, että hän olisi sanonut, että ”hei Liisa, mitä kuuluu”. Tai miten näet tämän minun kampanjani, tai jotain sellaista. Mutta ei hän sillä tavalla lähesty ihmisiä.
Hyssälän mukaan keskustalaisen pitäisi aina olla ”niin hirveän iholla”. Kyseessä on kuitenkin niin vaikea taiteenlaji, ettei sitä pysty ulkoa päin oikein opettamaan. Keskustalaiset rakastavat kuitenkin kansanomaisuutta ja hieman huumoriakin, hän muistuttaa.
Vanhasen pitämä etäisyys on tuttua myös Timo Kallille.
– Monet sanoivat, että Matti ei tahdo oikein tervehtiä ja tuntea, kun tulee vastaan.
Kallin mukaan kyse ei ole kuitenkaan missään nimessä ylimielisyydestä, vaan Vanhasen persoonasta ja ehkä tavasta pohtia mielessään olevia asioita kulkiessaan.
Myös Kalli tunnistaa keskustalaisuuteen kuuluvan ”iholla olemisen” kulttuurin. Se juontaa hänen mukaansa juurensa paljolti Johannes Virolaisen pitkästä puheenjohtajakaudesta.
– Virolainen osasi aina ottaa sen yleisönsä, ja Virolaisen ympärillä oli aina kuhinaa ja porukkaa, se on varmaan jättänyt jälkensä. Ja se on varmaan osa kansanliikkeen identiteettiä, varmaan me odotamme omalta johtajaltamme sen kaltaista käyttäytymistä.
Monet sanoivat, että Matti ei tahdo oikein tervehtiä ja tuntea, kun tulee vastaan.
Timo Kalli
Vaalikauden alussa Vanhanen sai johdettavakseen keskustan eduskuntaryhmän. Entinen pääministeri kantoi vastuunsa ja oli merkittävänä tukena vielä kokemattomalle uudelle pääministerille Juha Sipilälle.
Vanhasen poliittiset intohimot eivät kuitenkaan enää olleet päivänpolitiikan pikkuväännöissä ja ryhmän paimentamisessa, vaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan isoissa linjoissa ja presidenttiehdokkuudessa.
Kalli kertoo panneensa merkille, ettei ryhmänjohtajan tehtävä oikein istunut Vanhaselle tilanteessa, jossa oppositiosta oli palattu hallitusvaltaan, paljon uusia edustajia tullut ryhmään ja ministeripaikkoja ja muita tehtäviä jaetaan.
Kun kaikki eivät saa ihan sitä, mitä haluavat, syntyy Kallin mukaan pientä, hiljaista sisäistä jurputusta, jota Vanhanen ei ehkä hoksannut huomioida riittävästi.
– Se olisi vaatinut sellaista psykologista silmää, olalle taputtamista sinne sun tänne, Kalli pohtii.
Kallin mukaan vuodet politiikan ulkopuolella ovat kuitenkin tehneet Vanhasellekin hyvää.
– Nyt hän hymyilee paljon enemmän ja jaksaa ymmärtää ympärillä olevia ihmisiä. Ja viljelee huumoriakin.
Hyssäläkään ei panisi pahitteeksi, jos Vanhanen kaivaisi esiin enemmän huumorin pilkettä itsestään.
– Ja näin hammaslääkärinä sanon, että kun on niin ihana hymy kuin Matilla, niin sitä kannattaisi käyttää.
Toista kertaa presidentiksi pyrkivä Vanhanen joutuu näissäkin vaaleissa huippusuositun istuvan presidentin haastajaksi. Jatkokaudelle pyrkivän Sauli Niinistön takana on ollut kyselyissä jopa kolme neljästä suomalaisesta.
Pitkän linjan ravimiehenä Kalli muistuttaa kuitenkin, että raveissa on erilaisia lähtöjä.
– Ja Matti asettautui itse semmoiseen lähtöön, jossa palkinnot ovat erittäin pieniä, mutta tässä lähestytään koko ajan sitä isompaa lähtöä.
Kalli uskoo, että Vanhasen osaamisella on mahdollisuudet päästä tuntuvasti parempaan tulokseen. Hän muistuttaa, että presidentinvaalissa on kyse paljon muustakin kuin presidentin valinnasta.
– Sillä on paljon muita vaikutuksia, ja sen tähden ei tämä ole pelkästään Matin juttu, vaan tämä on keskustan ja kaikkien keskustalaisten juttu.
Kallin mukaan peliä ei ole vielä menetetty. Kyse on kansanvallan kannalta isosta tapahtumasta ja keskustaliikkeelle erittäin kovasta koettelemuksesta.
– Ja että näistä molemmista selviydytään, meidän kaikkien pitää piristyä, hän opastaa.
Hyssälä muistuttaa, että Vanhanen on osaaja, joka hallitsee monta eri aluetta.
– Hän on historian tuntija, politiikan taitaja, johtamisen asiantuntija, pitkään eduskunnassa ollut, tuntee lainsäädännön, valmisteluprosessit ja Suomenkin läpikotaisin.
Huonommillakin eväillä on presidentiksi pyritty. Oman tiensä kulkijoilla ja yksinpurjehtijoilla on myös kyky tehdä historiaa, jos sellaiseen mahdollisuus annetaan.
Reportaasi ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 24.11. Lehden voi tilata täältä .