Asiantuntijat puoluekokouksista: Hallituspelissä pidetään ovet auki joka suuntaan – viikonloppuna ladeltiin vain varovaisia reunaehtoja
Kaavailut seuraavasta hallituspohjasta saivat vauhtia viikonloppuna, kun suuret hallituspuolueet keskusta ja kokoomus pitivät puoluekokouksiaan.
Molemmista kuultiin kritiikkiä ja haastamista gallupien johdossa olevaa oppositiopuolue SDP:tä kohtaan, vaikka samalla korostettiin yhteistyön mahdollisuutta ja varottiin latomasta liian tiukkoja ehtoja hallitusyhteistyölle.
Tampereen yliopiston professori Tapio Raunio luonnehtii kuultuja ehtoja ja kritiikkiä melko varovaisiksi.
– Puolueet eivät halua mitenkään sulkea itseään hallitusneuvottelujen ulkopuolelle.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan kaikki yhteistyöakselit ovat ainakin periaatteessa mahdollisia, sillä kolme suurinta puoluetta ovat kannatuskyselyissä lähes virhemarginaalin sisällä.
– Kaikille kolmelle puolueelle ihan realistinen ja oikeastaan ainoa mahdollinen tavoite on lähteä tavoittelemaan suurimman puolueen ja pääministerin paikkaa seuraavissa vaaleissa.
Jokisipilä näkee SDP:llä nyt strategisen pohdinnan paikan: lähteäkö vaaleihin itsevarmalla asenteella luottaen siihen, että ykköspaikka tulee ja SDP pääsee valitsemaan hallituskumppaninsa, vai diplomaattisemmalla linjalla, joka mahdollistaisi hallitukseen pääsyn kakkosen tai kolmosen paikalta.
– Tilanne olisi huomattavasti helpompi, jos SDP:n ero seuraavina tuleviin puolueisiin olisi muutaman prosenttiyksikön suurempi.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vaihtoi Sotkamon puoluekokouksessa pääministerisilinterin puoluejohtajalippikseen ja esitteli ”sitä rennompaa Juhaa” muun muassa nikkaroimansa neliapilan kanssa.
Jokisipilän mukaan Sipilän esiintymisessä näkyi se, että pääministerinä puolueen kentän hoitamiseen ei jää aikaa.
– Hän halusi osoittaa, että hän on edelleen se sama autotallissa nikkaroiva insinööri, yksi insinööri-Juha muiden joukossa.
Temppu vetosi omiin Sotkamossa, mutta kysymys kuuluu, vakuuttaako se laajemmankin yleisön useamman pääministerivuoden jälkeen.
Suurimmat paineet ovat SDP:n Antti Rinteellä, koska hän on aikaisempien vaalien yhteydessä saanut aika paljon kritiikkiä esiintymisestään.
Tampereen yliopiston professori Tapio Raunio
Raunio sanoo, että jos vaaleihin todella mennään hyvin pienillä marginaaleilla, paineet kasautuvat entistä kovemmin puoluejohtajille – miten he esimerkiksi pärjäävät keskeisissä televisioväittelyissä.
– Tässä kohtaa varmaan suurimmat paineet ovat SDP:n Antti Rinteellä, koska hän on aikaisempien vaalien yhteydessä saanut aika paljon kritiikkiä esiintymisestään, Raunio sanoo.
Sote- ja maakuntauudistus on pannut keskustan ja kokoomuksen välit tiukille, ja molemmat puolueet voivat joutua vielä maksamaan siitä poliittisesti.
Jokisipilä näkee uudistuksen kompuroinnin rassaavan keskustaa enemmän kuin kokoomusta.
– Alkuperäinen ajatus oli, että maakuntavaalit olisi ehditty käydä hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja, jolloin keskustalla olisi ollut työnäyte valmiina eduskuntavaalikampanjaa ajatellen. Olisi ollut keskustalle äärimmäisen hyvä ponnahduslauta eduskuntavaalikampanjointiin, kun he olisivat voineet sanoa että me saimme maakunnat aikaiseksi.
Raunio huomauttaa, että vaikka sote saataisiinkin maaliin, se on tietynlainen ”epämukava kompromissi” ja siinä mielessä rasite molemmille puolueille.
– Valinnanvapaus ei selvästikään osaa keskustan kannattajista miellytä, ja maakuntahallinto taas on varmaankin aika suurelle osalle kokoomusväestä hankala nieltäväksi.