Asiantuntija: On vaikea sanoa, mihin suuntaan Trumpin ja Harrisin väittely keikauttaa kisaa
Sekä Donald Trumpin että Kamala Harrisin kampanjat voivat olla melko tyytyväisiä presidenttiehdokkaiden pärjäämiseen tv-väittelyssä, sanoo tutkija ja Yhdysvaltain asiantuntija, SDP:n kansanedustaja Jani Kokko.
Kokon mukaan Trump oli asiallisempi ja rauhallisemman oloinen kuin tavallisesti, eikä sekoillut yhtä paljon.
– Toki vaihtoehtoisia faktoja ja jopa suoranaisia valheita kyllä riitti, mutta se oli ehkä oletettavaa. Mutta verrattuna vuoteen 2016 tai 2020 Trump oli poikkeuksellisen rauhallisen oloinen, Kokko sanoo STT:lle.
– Hän kyllä suurimmaksi osaksi pysyi siinä asiassa. Tietysti asiassa, joka niitä hänen ydinkannattajiaan innostaa. Välttämättä niitä liikkuvia äänestäjiä tällä ei juurikaan tule.
Toisinaan Harris sai Trumpin houkuteltua normaalimpaan hyökkäävään tyyliinsä.
– Siinä vaiheessa kun puhuttiin siitä, kuinka paljon ihmisiä käy vaalitilaisuuksissa, hän (Trump) tuntui vähän lähtevän suistumaan raiteilta. Siinä huomasi hermostuneisuutta, ja siinä mentiin jo vähän ohitse.
Harris taas pystyi Kokon mielestä osoittamaan, että pärjää hyvin myös ilman valmista käsikirjoitusta.
– Hän kumosi epäilyt siitä, että hän ei voi ilman teleprompteria pärjätä ja että hän ei ole hyvä väittelijä. Kyllä hän sen osoitti, että on, Kokko näkee.
– Kun sitä pelättiin, että jäätyykö hän jossain tai joutuuko hän miettimään vastauksia, niin hän oli kyllä hyvin tilanteen päällä. Missään vaiheessa ei ollut sellaista tilannetta, että hänellä olisi ajatus katkennut tai sanat menneet sekaisin.
Kumpikaan ehdokas ei Kokon mielestä antanut yksityiskohtaista kuvaa siitä, mitä tekisi presidenttinä, vaan Trump ja Harris keskittyivät hyökkäämään toisiaan vastaan.
Etenkin Harrisilta hän olisi toivonut enemmän sisältöä tästä, koska nykyisen varapresidentin täytyy tehdä itseään tutuksi yhdysvaltalaisille.
Harris pyrki kyllä puhumaan siitä, kuinka ehdokkaiden pitäisi keskustella tulevaisuudesta ja suunnitelmistaan.
– Sitten hän ei kuitenkaan itsekään oikein mennyt siihen syvälliseen keskusteluun. Aika monet hänen kommenttinsa olivat sitä, että hän hyökkää Trumpia vastaan, antaa kuvauksen nykytilasta ja sitten kertoo, mitä nykyhallinto on tehnyt. Hyvin vähän tuli sitä, että mitä hän itse tekisi ja mitä hänen hallintonsa tekisi tulevaisuudessa, Kokko sanoi.
– Toki ei niitä kyllä Trumpiltakaan tullut. Hän vain koko ajan lyttäsi, että mitä viimeisen kolmen ja puolen vuoden aikana on tehty väärin.
Osuus ulkopolitiikasta tuskin kiinnosti moniakaan yhdysvaltalaisäänestäjiä, koska aihe ei yleensä ole vaaleissa kovin tärkeä prioriteetti, Kokko arvioi. Harris onnistui kuitenkin ulkopoliittisessa keskustelussa hyvin.
– Harris nosti esille sitä, miten uusi hallinto on korjannut ne heikennykset, joita Trump teki Yhdysvaltain kansainväliseen asemaan, ja totesi suoraan, miten maailma nauraa hänelle (Trumpille).
Trumpin vetoaminen Unkarin pääministerin Viktor Orbanin kehuihin ei Kokon mielestä ollut onnistunein veto.
– Kun Harris onnistui sanomaan, että Trump on diktaattorien ystävä ja haluaisi itsekin sellaiseksi, ja että he pystyvät mielistelemällä taivuttamaan Trumpin tahtoonsa, ei ehkä ole paras tehokeino välttää tällaista kuvaa vetoamalla autoritaariseen eurooppalaiseen johtajaan.
Harrisilta oli Kokon mielestä nokkelaa vedota puolalaisamerikkalaisiin, joita väittelyn näyttämönä toimineessa tärkeässä vaa’ankieliosavaltiossa Pennsylvaniassa on paljon. Harris totesi, että jos Trump olisi presidenttinä, Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi jo Kiovassa ja tähyäisi seuraavaksi Puolaan.
Kokon mielestä Harris onnistui luomaan varsin hyvin syyttäjä vastaan rikollinen -asetelmaa Trumpiin nähden.
– Monessa kohtaa hän aloitti että ”this is the man” ja luetteli Trumpin presidenttikaudella tai liike-elämässä tekemiä virheitä. Vaikutti siltä, että hän olisi puhunut valamiehistölle ja yrittänyt saada heidät vakuutettua.
Harrisin kannalta vahvinta antia oli Kokon mielestä aborttiosuus, jossa hän pystyi vetoamaan suoraan naisäänestäjiin.
Kokon mukaan on vaikea arvioida, kumpaan suuntaan väittely keikauttaa huipputasaista presidenttikisaa. Vielä ei ole tiedossa sekään, tuleeko ehdokkaiden välille toista väittelyä.
– Tämä meni sen verran rauhallisesti ottaen huomioon Yhdysvaltain nykyisen poliittisen kulttuurin, että kyllä niitä voisi ihan hyvin olla lisää. Kyllähän tässä vähän se ongelma oli, että 90 minuuttiin oli ahdettu kaikki asiat, mitkä yleensä olisivat kolmessa erillisessä väittelyssä. Tässäkin oli koko ajan kiire, eikä moderaattoreilla ollut mahdollisuutta alkaa syvällisemmin haastaa kuultuja näkemyksiä.