Asiantuntija: Niinistön ulkopolitiikassa jatkuvuutta ja ennakoitavuutta
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi, että Sauli Niinistön suuri kansansuosio perustuu tämän onnistumiseen ulkopolitiikassa.
– Hän on ilmiselvästi onnistunut johtamaan ulkopolitiikkaa tällaisena epävarmana ja yllättävänä aikana sellaisella tavalla, että ihmiset näkevät siinä jatkuvuutta, pysyvyyttä ja ennakoitavuutta, Jokisipilä sanoo.
Hän luonnehtii Niinistöä myös pragmaattiseksi ja harkitsevaiseksi.
– Näillä ominaisuuksillaan hän sijoittuu ihan hyvin siihen toisen maailmansodan jälkeiseen suomalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkään linjaan, jossa on lähdetty siitä, että pienen maan täytyy olla ulkosuhteissaan realistinen ja koettaa hoitaa omaa politiikkaansa niin, että pysytään ennen kaikkea kaikkien suurvaltaristiriitojen ulkopuolella.
Istuva presidentti ja valitsijayhdistyksen ehdokas Niinistö teki sunnuntaina historiaa menemällä jatkokaudelle jo vaalien ensimmäisellä kierroksella.
Aina aiemmin nykymuotoisten presidentinvaalien aikana valintaan on tarvittu toinen kierros. Presidentti on valittu suoralla kansanvaalilla vuodesta 1994 lähtien.
– Meillä ei ole aiemmin ollut tällaista toisen kauden presidenttiä, joka lähtee näin vahvalla mandaatilla hallitsemaan, Jokisipilä luonnehti tilannetta, kun ääniä oltiin vielä laskemassa.
Niinistö valittiin sunnuntain vaaleissa jatkokaudelle selvin numeroin, 62,7 prosentin kannatuksella.
Kaukana perässä kakkosena tuli vihreiden Pekka Haavisto 12,4 prosentin kannatuksella ja kolmanneksi kiri perussuomalaisten Laura Huhtasaari, joka keräsi 6,9 prosentin äänipotin.
Huomionarvoista vaaleissa oli ennen kaikkea vasemmistopuolueiden heikko tulos.
Esimerkiksi ensimmäisen kauden kansanedustaja Huhtasaari keräsi yksin isomman kannatuksen kuin SDP:n ehdokas Tuula Haatainen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen yhteensä.
– Tämä on varmasti koko Suomen itsenäisen historian aikana vasemmistolle yksi kaikkien aikojen huonoimpia vaalituloksia. Jos vielä joskus 1990-luvulla joku olisi aikakoneella osoittanut, että vasemmisto tulee ottamaan tällaisen vaalituloksen, niin ei sitä kukaan olisi pitänyt edes mahdollisena, Jokisipilä sanoi.
Vuoden 2012 presidentinvaaleissa SDP:n Paavo Lipponen sai vain 6,7 prosenttia äänistä, mitä pidettiin katastrofina.
Nyt SDP jäi tästäkin reippaasti. Puolueella onkin nyt itsetutkiskelun paikka, Jokisipilä sanoo.
Keskustallekin vaalien tulos oli kaikkea muuta kuin mairitteleva.
– Keskustan kannalta tämä on pahin kuviteltavissa oleva tilanne, että Väyrynen voitti Vanhasen. Jos keskusta yhden asian olisi halunnut välttää, niin tämän. Ainoa, millä voi lohduttautua on se, ettei Väyrysen kannatuskaan noussut niin ylös, mitä ainakaan Väyrynen itse kuvitteli tai mitä jo jotkut mielipidekyselyt ehtivät näyttää välillä.