Andersson vasemmistoliiton Nato-kannasta: Riskittömiä tai ongelmattomia vaihtoehtoja ei ole
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on puolueelle eräänlainen kypsyyskoe.
– Kun kielteinen kanta Nato-jäsenyyteen on aiemmin ollut vasemmistoliittoa yhdistävä tekijä, on siitä nyt selvästi tullut pohdinnan kohde, Andersson sanoi tänään puoluevaltuustossa pitämässään linjapuheessa.
Andersson kritisoi puheenvuoroja, joissa on ilkuttu prosessin hitaudelle tai vaadittu valtiojohtoa paljastamaan omat Nato-kantansa.
– Mikä järki on käynnistää eri vaihtoehtojen analyysi, jos vastuulliset päättäjät ovat jo valmiiksi lyöneet lukkoon jonkin tietyn position ja ilmoittaneet siitä kaikille? Tuolloin valinta on hyvin todennäköisesti puhtaan ideologinen eikä rationaalinen.
Andersson nosti esille Ylen viimeviikkoisen gallupin, jonka mukaan Nato-jäsenyyttä kannattaa 62 prosenttia suomalaisista. Hän katsoo mielipidemittauksen kertovan ihmisten huolesta ja siitä, että etenkin vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa on tapahtunut iso muutos.
– Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa suhde kannattajien ja vastustajien osalta oli varsin tasainen. Tämä tarkoittaa, että suurin muutos on tapahtunut vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa.
Anderssonin mukaan pohdintaan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä vaikuttaa se, milloin ja millä ehdoilla Ukrainan sota loppuu. Hän sanoo, että Suomen täytyy toimia siten, ettei riski sodan laajentumiseen kasva.
– Suomen kannalta olennaista on ymmärtää, että riskittömiä tai ongelmattomia vaihtoehtoja ei ole. Juuri näiden eri vaihtoehtojen ja riskien punninta ja arviointi on se, mitä meidän nyt pitää tehdä.
Andersson sanoi, ettei tällä hetkellä tiedetä, miten Ukrainan sota loppuu ja kuinka jännitteinen maailma on sen jälkeenkin.
– Tiedämme vain, että suhteet eivät tule palaamaan entiselleen. Sellaisessa maailmassa niin liittoutumattomuuteen kuin liittoutumiseen liittyy riskejä.
Anderssonin mukaan sodanjälkeinen maailma olisi joka tapauksessa jännitteisempi ja turvattomampi, kuin aika ennen sotaa. Hän katsoo, että Nato-jäsenyys tarkoittaisi ulko- ja turvallisuuspoliittisten jännitteiden lisääntymistä Suomessa.
– Uudet jännitteet eivät olisi vain jäsenyysprosessin aikainen tila, vaan pysyvä uusi tila ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme. Se todennäköisesti muuttaisi Suomen tulevaisuuden mahdollisuuksia toimia itsenäisesti ulkopolitiikassa suhteessa Venäjään ja siirtäisi Eurooppaa koskevien keskustelujen painopistettä vielä vahvemmin sinne, mihin Venäjä sen haluaa siirtää, eli Natoon ja Yhdysvaltoihin.
