Analyysi: Vasemmistoliitto hamuaa punavihreitä ääniä – pyllistääkö samalla duunareille?

Vasemmistoliiton entisen puoluesihteerin Marko Varajärven päätös vaihtaa SDP:n leiriin kertoo samaa viestiä kuin vastikään julkaistu eduskuntavaalitutkimus.

Tutkimuksen mukaan vasemmistoliiton kannattajapohja on viime vuosina muuttunut eniten suomalaisista puolueista.

Vielä vuosina 2003–2007 puolueen saattoi luokitella työväestön puolueeksi. Se oli perinteisten duunarien keskuudessa 16 prosentin kannatuksellaan kolmanneksi suurin, SDP:n ja keskustan jälkeen.

Erityisesti viime eduskuntavaalit merkitsivät kuitenkin muutosta. Vasemmistoliiton kannatus on nyt tasaista 7-9 prosenttia kaikissa yhteiskuntaluokissa, yrittäjiä lukuun ottamatta.

Ex-puoluesihteeri Varajärven kommentit kertovat syvästä turhautumisesta vasemmistoliiton poliittiseen linjaan sekä ristiriitaisista henkilösuhteista.

Varajärvi kertoi STT:n haastattelussa saaneensa vaalikentillä palautetta, että vasemmistoliitto on etääntynyt tehdastyöläisen arjesta esimerkiksi energiapolitiikassa.

– Siellä tulee syyllisyydentunto paperin tekemisestä, kun tekee samalla hiilidioksiditonneja. Näin minäkin olen kokenut, hän sanoi.

Uuden Suomen blogissaan Varajärvi puolestaan kirjoitti vasemmistoliiton entisen puoluejohdon tehneen selväksi, että hänen poliittiset linjauksensa ”eivät osu punavihreän puolueen agendalle”.

– Vasemmistoliitto ei ole enää se puolue, jossa koen olevani aatteellisessa kodissani. En näe, että linja tulisi uuden puoluejohdon myötä muuttumaan niin paljon, että työehtosopimuksesta ja isyyslomasta kiinni pitävä, lihaa syövä, ydin- ja vesivoimaa sekä turkistarhausta kannattava raskaan teollisuuden ystävä mahtuisi punavihreään hiekkalaatikkoon.

Kesällä vasemmistoliiton puheenjohtajaksi valittu Li Andersson vakuutti Varajärven eroa kommentoidessaan, että puolueessa ei ole laajempaa vastakkainasettelua raskaan teollisuuden työntekijöiden ja punavihreiden välillä.

Vasemmistoliiton ohjelmista ja puheenjohtajavalinnoista käy kuitenkin selväksi, että vihreys on tullut jäädäkseen Suomen punaisimpaan puolueeseen.

Punavihreälle kannattajaryhmälle kumartaessaan vasemmistoliitto näyttää pyllistävän ainakin joillekin duunarikannattajilleen.

Vaalitutkimuksen mukaan vasemmistoliiton kannatus työntekijöiden keskuudessa on puolittunut kahdeksassa vuodessa.

Lisäksi puolue on menettänyt kannatustaan matalasti koulutettujen, vanhempien ikäluokkien ja miesten keskuudessa.

Samaan aikaan perussuomalaisten kannatus näissä ryhmissä on kasvanut.

Onko vasemmistoliiton valitsema taktiikka ollut oikea?

Laskeva kannatus kertoo, että puolue ei ainakaan vielä ole onnistunut paikkaamaan perälaudan vuotamista uusilla äänestäjillä ylemmistä yhteiskuntaluokista, korkeasti koulutetuista ja naisista.

Vielä 2003 vaalien jälkeen puolueen paikkaluku eduskunnassa oli 19 edustajaa. Nyt kansanedustajia on 12.

Nuorisokannatus erityisesti alle 25-vuotiaiden joukossa on kuitenkin keskivertoa vankempaa, 12 prosenttia.

Vasemmiston kannatuksen kasvu riippuu paitsi puolueen omista tekemisistä, myös sen kilpakumppaneista.

Hamuavatko vihreät ja SDP vasemmalle vai oikealle ja miten uskottavia ne ovat punavihreiden äänestäjien silmissä?

Myös maailman tapahtumilla on vaikutusta.

Suomen poliittinen kenttä mullistui viimeksi vuonna 2011, kun perussuomalaiset rynnivät kolmen suuren joukkoon.

Vaalirahakohun, eurokriisin ja orastavan maahanmuuttokeskustelun keskellä marginaalipuolue onnistui nousemaan merkittäväksi poliittiseksi voimaksi.

Aika näyttää, onnistuuko vasemmistoliitto heittämään verkot oikeaan kohtaan.

Poliittisen osallistumisen eriytyminen – Eduskuntavaalitutkimus 2015