Analyysi: Turkin poikkeustila on muuttumassa pysyväksi – Erdogan hamuaa ahneesti lisää valtaa
Vuosi 2016 oli Turkin lähihistorian ”annus horribilis”, kauhea vuosi, eikä tunnelin päässä näy valoa.
Viime vuonna pitkän liennytyskauden jälkeen armeija ja kurdien PKK-sissit ottivat taas yhteen, autopommit räjähtelivät miljoonakaupunkien kaduilla ja kesäkuussa ISIS hyökkäsi Istanbulin päälentokentälle.
Heinäkuun helteellä murto-osa maan armeijasta ryhtyi yltiöpäiseen vallankaappaukseen, joka uuvahti Istanbulin asukkaiden vallatessa Bosporinsalmen ylittävät sillat.
Turkin hallituksen asettama poikkeustila on edelleen voimassa, ja sen varjolla on sysätty lukkojen taakse yli 60 000 ihmistä. Heidän joukossaan on akateemikoita, tuomareita, journalisteja ja upseereja.
Sotilasvallankaappausyritys oli kuin syöttö presidentti Recep Tayyip Erdoganin lapaan.
AKP-puolueen vahva mies on joutunut luovimaan maallisen valtion ja uskonnollisen kannattajakuntansa välillä.
Aikaisemmat islamilaisia arvoja sympatisoivat puolueet on lakkautettu perustuslakituomioistuimen päätöksellä tai syösty vallasta armeijan vallankaappauksella.
Vielä vuonna 1960 pääministeri Adnan Menderes joutui köyden jatkoksi, koska hän suhtautui liian sallivasti uskonnolliseen elämäntapaan.
Sotilasvallankaappausyritys oli kuin syöttö presidentin lapaan.
Tällä kertaa kansalaiset nousivat vastustamaan armeijaa Erdoganin videopuheen yllyttäminä.
He hylkäsivät hetkeksi erimielisyytensä ja valitsivat vaaleilla valitun hallituksen sotilasjuntan rautaisen kontrollin sijaan.
On kuitenkin sääli, että rohkeiden turkkilaisten johtajalle demokratia näyttää olevan väline – ei päämäärä.
Jo vuonna 2004 Erdogan luonnehti demokratiaa junaksi, josta voi hypätä pois haluamallaan asemalla.
Konfliktin jälkeen maallisen Turkin kaitsijana profiloituneen armeijan pelimerkit ovat olleet vähissä, ja se on joutunut nöyrtymään siviilipoliitikkojen edessä.
Ankarasta kantautuikin vastikään uutinen, jota ei olisi vielä pari vuotta sitten voinut uskoa todeksi: armeijan naissotilaat saavat jatkossa käyttää hijab-huivia palveluksessa.
Yliopistokampuksilla ja työpaikoilla huivia on saanut käyttää jo muutamia vuosia, mutta uskonnollisten symbolien hyväksyminen armeijan kasarmeilla iskee suoraan Turkin maallisen tradition ytimeen.
Kun kansainvälinen lehdistö on keskittynyt seuraamaan presidentti Donald Trumpin Twitter-tiliä ja Euroopassa pelätään tulevaa vaalikevättä, Turkin kansalaisyhteiskunta on ollut helisemässä.
Maan tilanteesta EU-parlamentille raportoiva Kati Piri päästettiin taannoin käymään Cumhuriyet-lehden toimituksessa Istanbulissa.
Hän valitteli, että lehdistönvapaus heikkenee joka käynnillä.
Nyt syyttömiäkin leimataan terroristeiksi poikkeustilan varjolla, jotta epämieluisat mielipiteet saadaan hiljennettyä.
Samalla hallituksen asenne Euroopan unionia kohtaan on yhä uhmakkaampi.
– Joko menemme naimisiin tai otat sormuksen sormestasi, oli nationalistisen MHP-puolueen varapuheenjohtaja Mehmet Günal patistellut EU:n Piriä nopeuttamaan jäsenyysneuvotteluita.
Presidentti Recep Tayyip Erdoganin AKP-puolue ei aio tyytyä pelkkään poikkeustilaan, vaan koko perustuslaki pitää myllätä.
Uudistuksen myötä presidentille myönnettäisiin valta nimittää ja erottaa ministereitä mielensä mukaan.
Varsinaista hallitusta ei enää olisi, ja Erdogan voisi hallita vuoteen 2029 asti.
Istuvan presidentin mukaan Turkista tulisi uuden perustuslain myötä Ranskan ja Yhdysvaltain kaltainen presidenttivetoinen maa.
Pariisissa ja Washingtonissa valtaa kuitenkin jaetaan uudelleen säännöllisin väliajoin.
Valtaan mieltynyt Erdogan on puolestaan ollut Turkin hallitsija de facto jo vuodesta 2003, jolloin hän nousi pääministeriksi.
Perustuslain sorvaamista jouhevoittaa, että oppositiopuolueen edustajat viruvat lukkojen takana.
Perustuslain sorvaamisen tekee jouhevammaksi se, että kurdien keskuudessa suositun oppositiopuolue HDP:n puheenjohtaja Selahattin Demirtas ja 11 muuta puolueen edustajaa viruvat lukkojen takana.
Myös Turkin hallituksen on–off-sota kurdiväestöä vastaan yltyi taas viime vuonna. Nyt moni maan kaakkoisosan kurdikaupunki on raunioina ja asukkaat paenneet.
Kansanäänestys perustuslain hyväksymisestä pidetään 16. huhtikuuta. Hallitusta lähellä olevat mediat pitävät äänestystä läpihuutojuttuna.
Erdogan on askeleen päässä unelmansa toteutumisesta.