Analyysi: Soinin ehdotus on väärä lääke oikeaan vaivaan
Suomi tarvitsee perustuslakituomioistuimen, joka ei ole riippuvainen eduskunnan kokoonpanosta ja jolla on kunnolla aikaa perehtyä käsiteltäviin asioihin.
Näin linjasi ulkoministeri Timo Soini (ps.) sen jälkeen, kun nousi myrsky puutteellisista lakiesityksistä. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka avautui Helsingin Sanomissa (18.12.), kuinka perustuslain vaatimuksia ei ole lakiesityksiä tehdessä selvitetty riittävästi.
Mutta auttaisiko Soinin lääke vaivaan? Takaisiko perustuslakituomioistuin paremman lainsäädännön?
Vastaava keskustelu pulpahtaa pintaan aika ajoin – ja yhtä säännöllisesti ratkaisuksi esitetään perustuslakituomioistuinta. Vaatimus on kuitenkin vain helppo heitto.
Monissa maissa perustuslainmukaisuutta tulkitsee juristeista koostuva perustuslakituomioistuin tai korkein oikeus, mutta niiden toiminta ei ole ongelmatonta.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuomareiden valinta on pitkälti politisoitunut.
Siviilioikeuden professori Heikki Halila kuvaa (Lakimiesuutiset 13.12.), että olemme vaarallisella tiellä kohti amerikkalaista tuomarivaltiota, jos poliittinen valta on sidottu juristieliitin perustuslakitulkintoihin.
Vielä suurempi ongelma tulisi siitä, että perustuslakituomioistuin toimii jälkikäteen. Se antaisi mahdollisuuden säätää ihmisoikeuksia rikkovia lakeja, joihin päästäisiin puuttumaan vasta vuosien päästä.
Perustuslakivaliokunnan logiikka on päinvastainen: se toimii etukäteen.
Kansanedustajista koostuva valiokunta antaa lausuntoja lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Toiminta on vakiintunut osaksi suomalaista järjestelmää: valiokunnasta tuli pysyvä ja lakimääräinen vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa.
Valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) ja varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) kirjoittivat Helsingin Sanomissa (9.1.), että perustuslakivaliokunnan toiminta on vakauttanut suomalaista yhteiskuntaa.
– Tulkinnat eivät ole olleet sidoksissa hallituspohjaan tai eduskunnan poliittisiin voimasuhteisiin. Perustuslainmukaisuus ei ole mielipideasia, kaksikko paalutti.
Perustuslainmukaisuus ei ole mielipideasia.
Perustuslakivaliokunnan riippumattomuuden voi kyseenalaistaa, koska perustuslakia tulkitsevat puolueisiin kuuluvat kansanedustajat.
Montesquieun kolmijako-opin mukaan vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan.
Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on arvostellut kovin sanoin poliitikkojen kaksoisroolia.
– Perustuslakivaliokunnassa poliitikot tekevät tuomarin vastuulla ratkaisua asiassa, jossa he ovat itse asianosaisia – kuin pukit kaalimaan vartijoina.
Juristikansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Markus Lohi (kesk.) muistuttaa, että perustuslain tulkitsijat eivät pääse koskaan irti arvopohjastaan – olipa sitten perustuslakivaliokunnan jäsen tai korkeimman oikeuden tuomari.
Suomessa ei kuitenkaan ole minkäänlaista näyttöä siitä, että valiokuntaan olisi yritetty vaikuttaa.
– Kun joku esittää tuomioistuinta, hänen pitäisi kyetä osoittamaan tapauksia, joissa perustuslakivaliokunta ei olisi toiminut, Lohi sanoo.
Lohi pohtii, että sote-uudistuksen kaatuminen valiokuntaan viime vaalikaudella osoitti suomalaisen järjestelmän toimivuuden.
– Kuvitelkaa tilanne, että uudistus olisi astunut voimaan ja vasta myöhemmin todettu perustuslainvastaiseksi perustuslakituomioistuimessa. Edessä olisi ollut kaaos kuntakentällä ja poliittinen kriisi.
Toimivuutta voi mitata sillä, että valiokunta ei torppaa esityksiä solkenaan – mutta ei päästä myöskään kaikkea lävitse. Tällä vaalikaudella muutama hallituksen esitys on kaatunut perustuslakivaliokuntaan.
Valiokunta on käynyt tutustumassa muiden maiden perustuslakituomioistuinten toimintaan, viimeksi Itävallassa. Johtopäätös on ollut, että ennakkovalvontaan perustuva Suomen malli on parempi.
Mitä nyt sitten pitäisi tehdä, jos Soinin esittämä lääke on väärä?
Nykyhallituksen perustuslakikompurointia on syytetty kiireestä ja ministeriöiden resurssien puutteesta.
Valtioneuvosto aikoo keskustella tammikuussa valmistelutyön tilanteesta. Juha Sipilä (kesk.) antaa pääministerin ilmoituksen lainvalmistelun ongelmista ensi vuoden puolella.
Myös perustuslakivaliokunnan toiminnassa voi olla petrattavaa. Ex-kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) esitti aiemmin tänä vuonna valiokuntaan remonttia, koska nykyisellään vain muutama valtiosääntöoppinut määrittää perustuslain tulkinnan.
Pahitteeksi ei olisi sekään, että hallituksessa istuisi oikeusoppinut.
Aiemmin vähintään kahdella ministerillä, oikeusministerillä ja jollain toisella, piti olla juristin koulutus. Vaatimus poistettiin vuonna 2000 uusitusta perustuslaista.
Sipilän hallituksessa alan koulutusta ei ole edes oikeusministerillä.