Analyysi: Rinteen virheet veivät SDP:n pakkopeliin vaalikamppailun viimeisillä minuuteilla
Kun Paavo Lipponen (sd.) jätti pääministerin tehtävät huhtikuussa 2003 keskustalaiselle seuraajalleen Anneli Jäätteenmäelle, harva taisi ennakoida, ettei maassa nähdä sosiaalidemokraattista pääministeriä neljään vaalikauteen.
Niin kuitenkin kävi, ja puhetta ikääntyvästä iltaruskon puolueesta on riittänyt aina vaalitappioiden jälkeen. Kannattajien ikärakenne on mikä on, mutta pääministerin paikka on nyt otettavissa – jos SDP:n gallup-johto ei murene virheisiin vaaleja edeltävinä viikkoina.
Viimeisimmissä kyselyissä SDP:n etumatka kakkossijaa pitävään kokoomukseen on selvä, mutta ei vielä sen turvallisempi kuin lasku muutaman sekunnin johdossa Salpausselän maalialueelle: viimeisessä mutkassakin voi vielä kaatua ja katkaista sauvansa.
Viime hetken sulamisia on nähty eduskuntavaaleissa ennenkin. Keskustakaan ei viime eduskuntavaalien gallup-ykkösenä onnistunut täysin realisoimaan viimeisiä mittauksia ääniksi. Tulos jäi noin kolme prosenttiyksikköä gallupien lupaamaa heikommaksi.
Ylen tuoreessa mittauksessa SDP onnistui vielä rimaa hipoen ylittämään 20 prosentin henkisesti tärkeän rajan. Laskua mitattiin kuitenkin 1,2 prosenttiyksikköä, eniten koko joukosta.
Samoilla apajilla tuntuu kalastavan perussuomalaisten ja vihreiden lisäksi nyt myös punaisempi pikkuveli vasemmistoliitto, jolle mitattiin nousua lähes prosenttiyksikkö.
Saattaa olla, että tällä kertaa pääministeripuolueen paikka irtoaa selvästi alle 20 prosentin kannatuksella. Vaali-iltana asia tuskin vielä huolettaa, mutta tulevan hallituksen kokoamiseen ja johtamiseen lähtökohta ei ole paras mahdollinen.
Puheenjohtaja Antti Rinteen pääministeriehdokkuudelle vakava sairastuminen vuodenvaihteessa Espanjan-lomalla ja pitkä toipumisjakso ei ollut parasta mahdollista mainosta.
Moni äänestäjä saattaa yhä miettiä, kestääkö Rinteen terveys pääministerin tehtävään luontaisetuna kuuluvan kovan henkisen ja fyysisen prässin.
Paineessa Rinnettä on toki jo testattu, sillä omien tuen ja uskon kanssakin oli syvimmän kannatuskadon aikoihin niin ja näin. Vielä pari vuotta sitten näytti siltä, ettei Rinne pysty ottamaan edes uskottavaa oppositiojohtajan roolia, kun SDP alkoi jäädä pahoin vihreiden jalkoihin.
Pelastukseksi tulivat hallituksen epäsuositut työmarkkinauudistukset ja palkansaajaliike. SDP:n kannatus nousi lopulta yli 20 prosenttiin ja johto on pitänyt.
Puolueen kannatus näyttääkin nousseen pikemminkin Rinteestä huolimatta kuin hänen ansiostaan, missä on hyvätkin puolensa. Vaikka puheenjohtajuutta hoidettiin Rinteen pitkän sairausloman aikana varamiehistöllä, SDP:n kannatus ei pudonnut. Vanhuspalvelukeskustelukeskustelukin tuli avuksi juuri oikeaan aikaan.
Rinteen ulosanti on yhä puoluejohtajien heikoimmasta päästä, ja välillä konseptit tuntuvat sekoavan kummallisesti.
Ensimmäisestä Ylen puoluejohtajatentistäkin jäi jo selviteltävää Rinteen kryptisestä kannasta lihaveroon. Ylen henkilökohtaisessa tv-tentissä demarijohtaja ällistytti kaivamalla taskusta silmälasinsa ja lukemalla takellellen otteita SDP:n vaaliohjelmasta, jolle ei löytynyt edes hintaa kuin parin miljardin tarkkuudella.
Gallup-ykkösen asema heijastuu myös ehdokasasetteluun, jossa SDP näyttää kiistatta onnistuneen.
Yhdessäkään vaalipiirissä SDP:n listaa ei voi moittia heikoksi, joten vaalimenestyksen ei pitäisi jäädä ainakaan siitä kiinni.
Istuvien kansanedustajien lisäksi paluuta yrittää eri vaalipiireissä peräti 11 entistä kansanedustajaa, joukossa entiset ministerit Johannes Koskinen ja Jouni Backman.
Julkkiksilla SDP ei ratsasta, mutta mielenkiintoisia uusia yrittäjiä ovat muun muassa Helsingissä professori Pentti Arajärvi, oikeustieteen professori Jukka Kekkonen ja europarlamenttiin tähtäävän Eero Heinäluoman tytär Eveliina Heinäluoma.
Isojen äänestäjämassojen Uudellamaalla vaikeasti paikattavan aukon jättää Maarit Feldt-Rannan poisjäänti vaikean sairauden uusiuduttua. Pari kolme lisäpaikkaa on silti luvassa, ja niitä kärkkyvät muun muassa eläkepopulisti Kimmo Kiljunen ja turvapaikanhakijataustainen rauhanneuvottelija Hussein al-Taee.
Uuden ehdokkaan joutuvat etsimään myös Heinäluomaa Helsingissä, Lauri Ihalaista Keski-Suomessa, Riitta Mylleriä Pohjois-Karjalassa ja Harry Wallinia Vaasan vaalipiirissä äänestäneet.
Oppositiossa SDP harjoitti aggressiivista oppositiopolitiikkaa, jossa hallituksen esityksissä ja päätöksissä ei ole nähty juuri mitään kelvollista, saati tunnustuksen arvoista.
Tämän kaiken demarit löytävät ehkä vielä edestään hallitusneuvotteluissa. Hallitusohjelman saneleminen yksin ei onnistu, ja gallup-mittausten enteilemä keskisuurten 15 prosentin puolueiden suma voi tietää pitkiä ja hankalia neuvotteluja.
Sekä SDP:ssä että keskustassa punamullalla tuntuu olevan nyt ystäviä. Klassikkohallituspohjan paluu edellyttäisi kuitenkin kannatuskadosta kärsineeltä keskustalta ainakin kohtuullista vaalitulosta.