Analyysi: Niinistön puhe saatetaan muistaa pitkään
Presidentti Sauli Niinistön ääni oli valtiopäivien avajaisissa flunssan pahoin käheyttämä. Sanoma oli kuitenkin niin tuhtia tavaraa, että Carraran marmori Finlandia-talon seinissä melkein järisi.
Niinistö katsoi, että kansainvaellus laittaa eurooppalaiset arvot koetukselle. Voimavarat eivät riitä muiden kuin todellisessa hädässä olevien auttamiseen.
Presidentin mielestä EU:n on tunnustettava tosiasiat ja ryhdyttävä yhteisen rajavalvonnan, muuttoliikkeen hidastamisen ja nopeutettujen käännytysten tielle.
Monen mielestä presidentin kuva tilanteesta on oikea. Mutta varsinkin näkemykset kansainvälisten sopimusten noudattamisesta jakoivat mielipiteet jyrkästi valtiopäiväkahveilla.
Niinistö sanoi puheessaan, että ”jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita”.
Entinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) kiitteli presidentin puheenvuoroa rohkeaksi avaukseksi, jota saatetaan kuunnella laajemminkin.
Räsänen tulkitsi Niinistön kyseenalaistaneen mahdollisuuden noudattaa pilkuntarkasti kansainvälisiä sopimuksia. Hän uskoi, että puheessa oli suorastaan profeetallista ääntä, koska todennäköisesti vielä suurempi muuttoliike on tulossa ja auttaminen on keskitettävä hädänalaisimpiin.
Sen sijaan poliittisessa vasemmistossa Niinistön näkemyksille ei hurrattu, vaan ne herättivät jopa tyrmistystä.
Presidentin uskottiin joutuvan vielä vetämään takaisin näkemyksiään kansainvälisistä sopimuksista. Kovinta linjaa turvapaikanhakijoihin vetävien arveltiin saavan puheesta argumenteilleen uutta pontta.
Samalla muistutettiin, että kansainvälisten sopimusten kunnioitusta voi olla vaikea markkinoida vaikkapa Venäjälle, jos niistä ryhdytään lipsumaan itse.
Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) toivoi, että presidentti ei tarkoittanut kansainväliseen pakolaissopimukseen puuttumista.
– Se on aika vaarallista, koska se on edelleenkin aivan ehdottomasti välttämätön ja tärkeä. Ongelmahan syntyy meidän omista puutteistamme ja kapasiteetista käsitellä näitä turvapaikkahakemuksia.
Tuomiojan mielestä presidentin näkemys asiaan jätti tulkinnanvaraa. Oikea vastaus kriisiin on kuitenkin yhteisen europpalaisen politiikan saattaminen kuntoon.
Ex-ulkoministeri muistutti, että eurooppalaisiin arvoihin kuuluu se, että myös kansainvälisiä sopimuksia kunnioitetaan. On Suomen kaltaisten pienten maiden etu, että tästä pidetään kiinni.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa istuva kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) kiitteli Niinistön suorapuheisuutta.
Hän arvioi kuitenkin, että presidentin olisi kannattanut puheessaan korostaa enemmän pakolaiskriisin humaania puolta eli hädänalaisten asemaa. Nyt presidenttiä päästään ehkä arvostelemaan ihmisten syvän hädän unohtamisesta.
Valtiopäivien avajaiset on arvokkain ja merkittävin areena, joka tasavallasta puheen pidolle löytyy. Usein presidenttien poliittiset katsaukset ovat silti unohtuneet jo seuraavana päivänä.
Nyt ei välttämättä niin käy. Niinistön sanat saatetaan muistaa vielä pitkään – olivatpa ne profeetallisia tai eivät.