Analyysi: Mihin Jussi Niinistö pyrki "Oolannin sodallaan"?

Kuoro on laulanut puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) suohon.

Ministeri haksahti pohdiskelemaan julkisesti, että demilitarisoidun Ahvenanmaan puolustaminen olisi hankalaa kriisioloissa. Presidentti ja pääministeri saivat korjailla, että Ahvenanmaan asema on määritelty kansainvälisin sopimuksin eikä niitä noin vain muutella.

Demilitarisointi alkoi Krimin sodan jälkeen vuonna 1856. Venäjä antoi sitoumuksen, että se ei linnoita alueeseensa kuuluvaa Ahvenanmaata.

Suomen itsenäistyttyä joukko Kansainliiton jäsenmaita täydensi sopimusta lokakuussa 1921. Suomi ratifioi sen tammikuussa 1922, sitoutui olemaan linnoittamatta Ahvenanmaan saaristoa.

Suomen lisäksi sopimuksessa ovat mukana Saksa, Tanska, Islanti, Viro, Ranska, Iso-Britannia, Italia, Latvia, Puola ja Ruotsi, mutta ei Venäjä. Suomea ja Ruotsia lukuunottamatta sopijat ovat nykyisiä Nato-maita.

Sopimuksen neljännen artiklan mukaan ”älkööt minkään vallan maa-, meri- tai ilmailuvoimat tunkeutuko (Ahvenanmaan) vyöhykkeelle tai siellä oleskelko; aseiden ja sotatarpeiden valmistus, tuonti, kauttakuljetus ja vienti ovat siellä nimenomaan kielletyt”.

Demilitarisointi vahvistettiin Suomen ja silloisen Neuvostoliiton välirauhansopimuksessa 1940. Se kirjattiin myös Pariisin rauhansopimukseen 1947.

Juha Sipilän hallitus antoi kesäkuussa eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisen (utp) selonteon. Se on nyt ulkoasiainvaliokunnan käsittelyssä. Joulun alla hallitus aikoo antaa vielä puolustuspoliittisen selonteon.

Utp-selonteossa hallitus toteaa turvallisuustilanteen kiristyneen Euroopassa ja Itämeren alueella.

”Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois”, selonteko sanoo.

Ja heti seuraavassa kappaleessa: ”Ahvenanmaalla on vakiintunut kansainvälisoikeudellinen asema, joka ei estä Suomen sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä Euroopan unionissa ja kansainvälisissä järjestöissä ja pohjoismaisesti.”

Kiristynyt tilanne näkyy muun muassa siinä, että Ruotsi on palauttanut sotilaansa Gotlantiin ja Venäjä on siirtänyt Iskander-ohjuksiaan Kaliningradiin.

Ahvenanmaan demilitarisoinnin vaikutuksesta puolustamiseen käytiin lyhyt julkinen keskustelu kaksi vuotta sitten Ulkopoliittisen instituutin tutkijan kirjoituksen pohjalta. Charly Salonius-Pasternak kirjoitti Helsingin Sanomissa, että Venäjä voisi pari Ahvenanmaan saarta valtaamalla kontrolloida Itämeren ilmatilaa.

Tuolloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kommentoi lehdelle, että kirjoitus on tehty Nato-häntä kainalossa eli jäsenyyshankkeen edistämiseksi. Samalla hän huomautti, että Natollakin voi olla Ahvenanmaahan liittyviä hyväksikäyttötarpeita.

Tuomioja muistutti myös, että kaikki sotilasesikunnat, myös Suomen, tekevät kaikenlaisia varautumissuunnitelmia, mutta niitä ei käsitellä julkisuudessa.

Puolustusministeri Niinistö purskautti uuden Ahvenanmaa-keskustelun Ylen TV1:n Ykkösaamussa lauantaina 15. lokakuuta. Hän pohdiskeli ääneen demilitarisoinnin tuomia hankaluuksia puolustukselle.

Ministeri jatkoi pohdintoja blogissaan.

Media heräsi, ja esiin hyppäsivät myös poliitikot. Nopeimpiin kuului vasemmistoliiton Markus Mustajärvi. Hän katsoi ministerin hörhöilevän kyseenalaistaessaan demilitarisoinnin.

Presidentti ja pääministeri ilmoittivat parin päivän kuluttua Suomen noudattavan kansainvälisiä sopimuksiaan.

Voi sanoa, että puolustusministeri oli tehnyt virheen, kun presidentin ja pääministerin piti selventää asiaa. Tämä ei tietenkään riittänyt eduskunnan oppositiolle. Se grillasi vielä ulkoministeri Timo Soinia eduskunnan kyselytunnilla.

Puolustusministeriä syytettiin huonosta harkinnasta, huolen herättämisestä, ohi suun puhumisesta ja epäluulojen synnyttämisestä jännitteisenä aikana.

Myhäilevä ulkoministeri Soini teki kuitenkin moneen otteeseen selväksi, että hallitus ei aio puuttua Ahvenanmaan vakiintuneeseen asemaan. Eihän ulkoministeri voi muuta sanoa.

Eivätkö nämä ole niitä sotapäälliköiden suojattujen tilannehuoneiden asioita?

Turvallisuuspoliittisen johdon selkeät linjanvedot johtanevat siihen, että Ahvenanmaan asemasta tuskin käydään selontekojen yhteydessä kovin mittavaa keskustelua.

Sopii kuitenkin kysyä, miksi puolustusministeri aprikoi tällaisia julkisesti. Eivätkö nämä ole niitä sotapäälliköiden suojattujen tilannehuoneiden asioita?

Vai onko tässäkin uusi aika? Vaikea uskoa, että tohtorismies Niinistö erehtyi, teki tahattoman virheen.

Saattaa olla niinkin, että operaatiossa oli ripaus Jussi Niinistön niin sanottua profiilin nostoa, huomion herättämistä. Onhan hänestä kaavailtu perussuomalaisten presidenttiehdokasta ja Soinin seuraajaa puoluejohtajana.