Analyysi: Meneekö puoluesihteerin valintatapa keskustassa uusiksi?
Viikon päästä Seinäjoella kokoontuva keskustan puoluekokous linjaa henkilövalintojen lisäksi suhtautumisesta 248 aloitteeseen.
Päätettävänä on muun muassa puolueen kanta kesäajan kuoppaamiseen, perheverotukseen, kannabiksen laillistamiseen sekä kolmikannasta luopumiseen.
Aloitteista ristiriitaisin lienee ehdotus ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimisesta, jonka selvittämiseen puoluehallitus ehdottaa varovaisen myönteistä kantaa.
Keskusta haluaa myös selvittää, voitaisiinko Suomessa sallia intersukupuolisen lapsen sukupuolimerkinnän jättäminen avoimeksi.
Vaikka aloitteet on tarkoitettu ensisijaisesti päivänpolitiikkaa isompien poliittisten linjausten ottamiseen, näkyy niiden sisällössä jättöpäivän poliittinen tilanne.
Tällä kertaa esillä on erityisesti ruoantuottajien ahdingon helpottaminen.
Lisäksi monessa aloitteessa otetaan kantaa sote-uudistukseen sekä ehdotetaan helpotuksia yrittäjille.
Yllättävää on, että syksyn kuumin poliittinen puheenaihe, maahanmuutto, ei juuri näy aloitteissa.
Tällä kertaa esillä on erityisesti ruoantuottajien ahdingon helpottaminen.
Vastauksessaan perheverotusta ehdottavaan aloitteeseen puoluehallituksen aloitevastaus jatkaa Turun puoluekokouksen linjalla.
Vastaus on selkeän kriittinen perheverotusta kohtaan, sillä sen katsotaan kohdistuvan sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti erilaisiin perheisiin.
Keskustan kanta asiaan näyttää siis pikkuhiljaa muuttuneen penseämmäksi, sillä esimerkiksi vuonna 2010 puoluekokous piti perheverotusta yhtenä vaihtoehtoisena keinona lapsiperheiden tukemiseksi.
Järjestöllisten aloitteiden perusteella keskustan puoluesihteerin valintatapa saattaa mennä uusiksi.
Aiheen nostavat esiin aloitteissaan Lopen Kirkonkylän paikallisyhdistys, joka antaisi puoluevaltuuston päättää puoluesihteeristä, sekä Pirkanmaan Keskustanuoret ja Lauttasaaren Keskustaseura, jotka siirtäisivät asian puoluehallitukselle.
Muutoksella halutaan painottaa puoluesihteerin roolia järjestön johtajana ja siirtää vastuu politiikanteosta puolueen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajistolle sekä luottamushenkilöille.
Puoluehallitus ehdottaa aloitevastauksessaan, että aiheesta järjestetään kenttäkysely.
Jos uusi valintatapa saa kannatusta, voidaan puoluesihteerin asema laittaa uusiksi Sotkamon puoluekokouksessa 2018.
Puoluekokouksiin jätettyjen aloitteiden määrä on viime vuosina ollut 250:n paremmalla puolella, lukuunottamatta Rovaniemen puoluekokousta, jossa aloitteita oli vain 134.
– Kymmenen viimeisen vuoden aikana eniten aloitteita on ollut vuonna 2008 Joensuussa, jossa niitä oli 298, kertoo keskustan poliittinen asiantuntija Ilkka Miettinen.
Miettinen vastaa puoluetoimistolla aloitevastausten valmistelusta.
Keskustan sääntöjen mukaan aloitteet on jätettävä kolme kuukautta ennen puoluekokousta.
Sen jälkeen ne menevät puoluetoimiston ja eduskuntaryhmän kanslian sekä puolueen työryhmien yhteiseen valmisteluun.
Niiden käsistä tulevat aloitevastaukset huomioivat puolueen aiemmat kannat sekä hallitusohjelman linjaukset.
Lopulta puoluehallitus päättää puoluekokoukselle lähetettävistä vastausesityksistä, jotka julkaistaan puoluekokousasiakirjassa muutamaa viikkoa ennen kokousta.
Puoluekokouksessa aloitteista ja niiden vastausesityksistä käydään lähetekeskustelu yleiskeskustelun aikana.
Tämän jälkeen aloitteet käsitellään aloitevaliokunnassa ja lopuksi koko tuhatpäisen puoluekokousväen voimin.
Aloitteiden merkitys on suuri.
Aloitteiden merkitys on suuri, koska niihin annetuista vastauksista tulee keskustan virallisia kantoja, joita voidaan muuttaa vain toisen puoluekokouksen päätöksellä.
Ne ovatkin puolueen ohjelmien lisäksi keskeinen perusta keskustan poliittisille linjauksille.
Siihen nähden aloitteista käydään yllättävän vähän keskustelua itse kokouksessa.
Tämä voi johtua siitä, että aloitteita on paljon ja harva puoluekokousedustaja ehtii perehtyä niihin kovin syvällisesti ennen kokousta.
Keskeinen ongelma on, että vastaukset valmistellaan tiukalla aikataululla, pääosin suljettujen ovien takana.
Olisiko puoluedemokratian kannalta parempi julkaista aloitteet heti niiden jättöpäivän umpeuduttua?
Näin keskustalaiset pääsisivät keskustelemaan politiikan linjoista jo hyvissä ajoin ennen puoluekokousta ja ehtisivät muodostaa rauhassa mielipiteensä aloitteista.
Miettinen suhtautuu asiaan avoimesti.
Hänen mielestään laajempi kenttäkeskustelu vaatisi kuitenkin aloitteiden jättöpäivän aikaistamista.
Nykyisellään aloitevastausten sorvaamiseen on aikaa noin kuukausi, sillä niiden täytyy puoluehallituksen käsittelyn jälkeen vielä ehtiä puoluekokousasiakirjaan painettavaksi hyvissä ajoin.
